lauantai 24. lokakuuta 2009

aamulenkki metsässä

Nyt harmittaa, kun unohdin kameran taas kerran kotiin. Käytiin Tuusulan metsissä pyörimässä aamutuimaan ja mukana oli tietysti nämä kolme ja Jassi-portugeesi omistajansa kera. Koirat juoksivat tunnin lenkin aikana varmaan nelinkertaisen matkan, mitä me omistajat hiljakseen käveltiin. Remulla eikä Ronjallakaan ole mitään Sesseä vastaan ulkona, siellä kaikki neljä juoksivat ja törmäilivät ja kisailivat kepeistä ja mitään sanomista ei ollut, mutta täällä sisällä asia on ihan toinen. Kumpikin kyräilee Sesseä ja jos Sesse uskaltautuu olohuoneeseen näiden kahden valtakuntaan, niin alkaa murinakonsertti. Se suorastaan hämmentää Sesseä, jolla virtaa vieläkin riittäisi pikkusisäleikkipainimiseen. Kyllä tuo silti uskaltautuu jopa sohvan lähelle heiluttamaan viattomana häntäänsä, vaikka kaksi sohvalla makoilijaa sille hymyilee ja murisee.. Ei ole helppoa olla nuori portugeesiuros vieraalla maalla. Yö sentään meni yllättävän hyvin, makuuhuoneeseen tietysti Sessellä ei ollut mitään asiaa, mutta tuo sitten vietti yönsä eteisessä patjalla ja kaksi muuta nukkuivat ilmeisesti sohvalla.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Vieraileva tähti

Tänään kurvasi auto pihaan juuri samalla sekunnilla kuin minä tulin töistä ja auton takakontista loikkasi Sesse-portugeesi ulos. Hihan käteeen ja kassi olalle ja koira jo lähtikin vetämään kohti ulko-ovea, eikä sitä edes kiinnostanut mamman ja papan lähteminen. Luulin että meillä Remu pistää Sessen kuriin ja nuhteeseen, mutta väärä luulo; se olikin rouva-Ronjalainen. Taisi sanoa aika ilkeästi, koska Sesse vietti ajan eteisessä oven luona. Lähdettiin autolla Haltialan pelloille juoksemaan ja koirat viilettikin pitkin mutaisia peltoja. Seistessäni selin metsään päin, niin eikös siellä sitten ollutkin koirakko ja kuulin kun nainen huusi, että sun koirat on täällä.. No koko lauma tietty siellä haukkumassa ja minä kutsumaan nakin voimalla niitä luokseni, Remu ja Ronja tulikin ja kävi Sessekin pari kertaa kääntymässä, mutta kävi uudelleen haukkumassa, mutta lopulta tuli luokse ja sain sen kytkettyä myös. Jännitti pikkisen miten Sesse tulee luokse, mutta tosi hyvin loppupeleissä tuli. Jatkettiin sitten hihalenkkiä teitä pitkin ja mentiin uudelleen toiselle pellolle missä jatkettiin vielä juoksemista. Kutsuin niitä aina vähän väliä luokse ja hyvin tulivatkin kun mukana oli pussillinen nakkeja. Takaluukkuun kolme mutaista koiraa ja sitten kotiin suoraan suihkuun tassu ja masupyykille. Nytkaikki rahottuivat vihdoin kun äsken vielä eteisestä kuului piippausta, "kukaan ei leiki mun kaa".. Meidän äiti-poika on senverran sisäänpäinkääntyneitä, että sisällähän ei muiden kanssa leikitä. piste. Siihen oli siis Sessenkin tyydyttävä.. :) No ei se rauhassa oleminen kauaa kestänytkään.. :)

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Esineruutua ja hierontaa

Yhdentoista aikaan olimme tänään Sipoossa. Tänään vuorossa oli pellolle sekä nurmikolle tehdyt esineruudut. Voih ja oih.. Kuvittelin että tää on ihan helpponakki Ronjalle, joka oikeesti tietää, että ne esineet täytyy sieltä hakea ja tuoda mammalle, mutta mitä tekee Ronja.. Se ensin spurttaa koko alueen läpi muutamaan kertaan lämmitelläkseen (vaikka oli sillä villapamppoo päällä) ja sitten se haahuili yli alueen ja kun sen kutsuin takaisin, niin sitten se näyttikin jo mulle keskaria, että kuule hae itte esinees, mä en taho ja piste. Eka esine mentiin yhdessä hakemaan, se oli sellainen muovinen puolirengas. Ronja seisoi miltei sen päällä, mutta ei ollut huomaavinaankaan sitä. No sain sen ottamaan esineen, sitten juoksemaan takaisin lähetyspaikalle, niin se pirulainen vaan pudottaa esineen ja kun käsken sitä tuomaan sen uudelleen, niin Ronjan mielestä se on lopullisesti kadonnut, eikä millään sitä suostunut enää löytämään.. HUOH.. Pakolla sitten jos ei hyvällä, eli esine noukittiin ehkä noin seitsemän kertaa sieltä maasta mukaan kunnes päästiin lähetyspaikalle luovuttamaan se. Seuraavaa esinettä Ronja ei suostunut lähteä edes haahuilemalla etsimään. Pakko keinot siis taas käyttöön, ettei se pääse kuin koira veräjästä. Ja lopputulos oli, että nyt oltiin alueen toisessa päässä taas yhdessä ja näytin rouvalle että tässä tämä sukka on, mikä piti SINUN käydä hakemassa ja TUOMASSA minulle, mutta ei. No sukka saatiin yhdellä tuonnilla takaisin lähetyspaikkaan ja luovutus ja palkka. Sitten kun kerran rouva ryhtyi kusipääksi, niin otettiin vielä nurmikentän esineet samaan syssyyn. No alue käveltiin uudelleen ja esineet näytettiin otukselle, ensimmäinen meni ok, mutta toinen ei olis kiinnostanut millään, mutta kyllä sekin sitten tuotiin.. Ja tästä lähtien siis joka treeneissä on esineruutua.. :) No loppuun otettiin vielä pienipätkä seuraamista, että saatiin onnistuntut treeni molemmille..
Remun kanssa ollaan tosi vähän otettu esineruutua, joten sillä ei ollut kuin yksi esine, mikä heitettiin ilmaan ja samalla käsky ja koira esineelle ja sitten kehukehukehu ja toive että tois mulle asti. Meidän nouto on vaan ihan hakusessa, joten Remu kyllä otti esineen ja toi sen alueen ulkopuolelle, mutta ei tietenkään mulle. No sain esineen Remulta ja sitten leikittiin sillä ja se sai kantaa sitä hetken aikaa ja olikin aika polleana, katsokaas mikä mulla on.. Siitä sitten koira autoon ja muiden treenauksia seuraamaan.
Lopuksi sitten siirryttiin Heidille ja ensin Remu ja sitten Ronja hierottavaksi. Molemmat otukset on sellaisia venkuilijoita, eikä millään osata rauhoittua ja rentoutua, että vois vaan nauttia hieronnasta, mutta oli ne kyllä jumissakin, joten varattiinkin sitten heti parinviikon päähän uusi aika. Kiitos treeneistä ja hieronnasta Heidi! :)

perjantai 16. lokakuuta 2009

Saunatontut




Tässä sitten pari kuvaa saunasta.. Remua vähän jänskätti, kun hyppäsi lauteille, niin tietty alin palli kaatui.. :) Hassu otus..

Nakupellet

Pöytä. Trimmeri ja terä. Öljyä. Siinä tarpeelliset tarvikkeet, sitten tarvitaan enää kaksi kappaletta vesikoiria. Molemmat otukset katosivat kummasti, kun kaivoin nämä edellämainitut tarvikkeet esille. Ronja oli ensimmäinen uhri. Pään ja etutassujen ajelemisesta jouduttiin keskustelemaan, muuten meni yllättävän leppoisasti ajelu. Remu oli seuraava uhri. Pää meni tälläkertaa todella hienosti (jos näin voi sanoa trimmauksesta yleensäkin), etutassujen ajelu aiheutti myös keskustelua ja jopa murahduksia (mammalta) mutta muuten meni suhteellisen hyvin. Karvaa tuli yllättävän paljon, vaikka viime ajelusta ei olekaan kuin pari kuukautta. Nyt meillä on kaksi ihanaa nahkakoiraa. Käytiin pihalla juuri ja voisin sanoa että Ronjalle kasvoi jonkinmoinen elin otsaan, sen verran otti pannuun kun joutui käyttämään takkia, kun en ole vielä suihkuttanut niitä ja irtokarvat kutittaa. Sauna on lämpiämässä, joten ajattelin ottaa ne sinne mukaan ja suihkuttaa ne saunasta tullessa. :) Saunomisesta ainakin Ronja tykkää.. Katsotaan mitä Remu siitä sanoo..




Remun takki..



Kaksi nakupelleä..


torstai 15. lokakuuta 2009

Metsälenkkiä, tottista ja kylpyä..

Tänään töistä tullessani lähdinkin melkein heti liikkeelle. Suunnistettiin kohti Jakomäen metsää ja siellä treffattiin Emppu, Kola ja Noki. Koirat juoksivat kieli vyön alla ja pysähdyspaikalla oli lätäkkö mikä oli jäätynyt ja kaikki koissut kävivät jäätä rikkomassa, mutta vettä ei ollutkaan, vaan se oli umpijäässä, no saivat paloja irti, jota sitten söivät.. Fiksuja otuksia..
Jakiksesta suunnattiin kohti Myllypuron väestönsuojaa, jossa tottisteltiin. Olipa kiva pitkästä aikaa päästä touhuamaan molempien kanssa. Ronjakin suostui olemaan kiljumatta, kun odotti omaa vuoroaan.
Äskettäin kävi molemmat koirat vielä suihkussa, koska huomenna lähtee molemmilta turkki. Siitä sitten huomenna lisää..

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Remu agilityssä

Remun kanssa on aloitettu agility ja nyt olikohan neljäs vai viides kerta kun oltiin mukana. Remu on oppinut odottamaan esteen takana istumassa, mikä oli minulle ihan superyllätys, kun ennen pomppasi aina makuulta tai istumasta ylös jos minä lähdin liikkeelle. Jee.. Remu on myös seinässä hiljaa, toisin kuin Ronja, joka haukkuu omassa ryhmässään sekä odottaessa, että suorittaessa. Remu palkkaantuu sekä namilla että lelulla, ja yritänkin palkata sitä enimmäkseen lelulla, nyt tietty vielä alussa käytetään paljon namia, kun harjoitellaan yksittäisiä esteitä. Tänään meillä oli vuorossa pituus, sekä A. Aan kiipeää hirmuvauhtia ja sitä joutuu pikkasen hihnalla rauhoittamaan, että pysyy kontaktilla. Pituuden kanssa ei ollut ongelmia ja lopuksi Remu suoriutui jopa kolmen esteen yli, eli ensin aita, sitten pituus ja lopuksi aita. Ok nämä oli kaikki suorassa linjassa, mutta kumminkin. Mamman riemu oli rajaton, kun herra kiisi esteet hienosti yli..

Uusi blogi

Päätinpä aloittaa ihan uuden blogin, katsotaan saanko tätä päivitettyä yhtään sen enempää kuin vanhaakaan.. :) Täältä löydät Ronjan ja Remun seikkailuista ja tapahtumista.