torstai 29. huhtikuuta 2010

Remun agiliidon kevään päätöskisat

Eilen oli Remun agiharkkojen talvi-kevätkauden päättäjäiset ja koutsimme teki pikkukisaradan. Ensin saimme harjoitella rataa pätkissä ja sitten verenmaku suussa kisaamaan.. :)
Ekaksi aloitettiin 1-4 esteistä, aita, pituus, aita ja putki numeron puoleisesta päästä sisään. Remuhan ei malttanut millään odotella, vaan syöksyi ihan omatoimisesti hyppimään radalla aitoja ja sinkoilemaan putkiin ja hyppimään Empun syliin yms yms.. Ja eikun koira takaisin ensimmäisen esteen taakse ja taas uusi yritys _ Remu meni kaksi ekaa estettä kivasti ja kolmannen jätti väliin ja siitä putkeen väärästä päästä. Annina pyysi kokeilemaan ohjausta vasemmalta puolelta, josko se sitten auttaisi, mutta putki veti koiraa niin hemmetisti luokseen, että se olikin taas siellä väärällä putken suulla. Seuraavalla kerralla sain koiran istumaan lähdön taakse ihan suorassa linjassa, en edes ehtinyt lähteä liikkeelle, kun se hyppäsi kaikki esteet hienosti pudottaen kyllä viimeisen riman ja sinkosi putkeen, mutta löi jarrut putken suulla kiinni. Huoh.. Ajattelin jo tuossa vaiheessa, että ei taaskaan ole meidän päivä, mutta sitten lähetin sen pituuden takaa ja siitä sainkin onnistuneen suorituksen ja sitten koiran vaihto.
Seuraavaksi harjoiteltiin esteet 5-10. Vitoselta kutoselle piti tehdä valssi ja sitten pinkoa taas minkä jaloista kerkesi seuraavalle esteelle _ tämä menikin jo vähän paremmin, sain koiraakin paremmin haltuun kuin lähdössä.
Lopuksi sitten kisasuoritus, Anna otti aikaa, joko Emppu tai Maija kuvasi videolle ja toinen laski virhepisteet. Hylkyhän meille tuli, mutta päästiin lopulta jopa rata loppuun asti suoritettua. Paras meidän aika taisi olla 14 sekuntia, kisan ylivoimainen voittaja pari oli Emppu ja Kola huimalla 11 sekunnin ajalla ja nollaradalla! Wohoo.. Emppu kylläkin omassa blogissaan hyvin kirjoitti, että jokainen meistä voitti oman luokkansa ylivoimaisesti, Maija Nemin kanssa narttujen mediryhmän, me Remun kanssa alottelijoiden ryhmän ja Emppu Kolan kanssa formulakiihdytysajoryhmän.. :) Olipas taas mielettömän kivaa sekä ohjaajalla että koiralla, kunhan muistan ensikerralla ottaa vettäkin koiralle mukaan, kun kieli roikkui melkein maassa asti.. :)
Lopuksi Annina otti Remun haltuunsa ja vei sen radan läpi ja koirahan meni kuin rasvattu, hyvällä ajalla ja nollaradalla, eli tuli heti mieleen, onko ohjaajassa vai koirassa vika.. :))) No kyllähän mä sen tiedän että ohjaajan pitää petrata vielä paljon, ennenkuin saan Remunkin toimimaan samalla lailla kuin se toimii Anninan kanssa..

Ensiviikosta alkaakin sitten kesäkauden treenit, uusia tuulia odotellessa! Kiitos Annina ja Anna viimekaudesta, ilman teitä ei oltaisi päästy tälle tasolle, missä nyt ollaan! :)

6 kommenttia:

  1. Töissä tänään duunikaveri sanoi, että facebookin perusteella hän päättelee, että mä tosiaan pidän agilitystä. :D OH REALLY!

    On se vaan hauska laji. Ja erityisen hauskaksi sen tekee se, että koira tykkää lajista, vaikka lähes ainoastaan vain omistaja kaipaa treenausta, koira osaa jo. ;)

    VastaaPoista
  2. Jännä juttu, että sun ja Empun ratapiirrustuksista tulee kuva ihan erilaisesta radasta. :) Mä kun noita ratapiirroksia katsellessa aina tulen vähän miettineeksi miten veisin Nunon ja näissä pitäisi kiinnittää ihan eri asioihin huomiota.

    Ai niin, ei vika ole koirassa eikä ohjaajassa vaan Anninassa! :D

    VastaaPoista
  3. Ulla, ai? :D Missä kohtaa noi ratapiirrokset eroaa ohjauksen suhteen? En kyllä itse hahmota, kumpi ratapiirroksista on lähempänä todellisuutta.. ;)

    VastaaPoista
  4. kröhömstsmp.. Piirsin omani verraten sitä Pimpulan ratapiírustukseen, kyllä sen silti muistelin näin menneen.. Pimpulalla on sentään vähän hienommat piirustukset kuin mulla.. :) Joo, todella on hauska laji, mulla on näiden lajien suhteen aina pieni ennakkoluulo, että mitenkähän mä itse pidän lajista, ja täytyy sanoa että tämä laji upposi mulle vallan nopeasti. Vaikka olen maailman huonoin juoksija, niin sekään ei haittaa vaikka tässä pitää itsekin juosta, pääasia että huomaa kuinka kivaa koiralla on! Ja tosi ihana fiilis kun molemmat piskit tykkää lajista kuin hullu puurosta vaikkakin ovat radalla ihan erilaisia.. No kun itse tosiaan saa ohjaukset joskus hallintaan niin sittenhän tää laji on jo voitettu! Kuten huomattiin miten Annina otti meidän koirat haltuun, niin todellakin nuo jo osaa.. :)

    VastaaPoista
  5. Anninakin saa sitten mällätä oman flexversionsa esille :) Sanoisin, että Empulla on parempi 5-6 sijainti ja Katjalla tuo 6-7-8, mutta en nyt näe vikaa kummassakaan. KAIKKI piirokset on pelkistettyjä jäljennnöksiä alkuperäisestä, ei sitä kuitenkaan millilleen saa. (Neiti-millintarkka-itte) ja kun kattelee kisoissa ratamestarin töitä ja tuomarin tekemää ratapiirustusta, niin eroja kyllä löytyy..

    Remu on kyllä ihan super :)

    mutta jatketaan superin lajin parissa, me-tykkää-ku-hullu-puurosta-agittajat.

    VastaaPoista
  6. Joo, minähän en ole nähnyt livenä rataa, joten en osaa sanoa mitään siitä kumpi olisi "oikeampi". Mutta noita kuvia katsoessa, huomasin esim. sellaisen eron, että Katjan radan mukaan saisin varautua siihen, että Nuno syöksyy väärän radan vitoselta kympille (siis kymppi väärään suuntaan), kun taas Empun radassa en tuota vaaraa niin suureksi näe. Ja Katjan radassa pääsee putkesta 4 suoraan hypylle 5, kun taas Empun radalla hyppy 5 ei ole niin samassa linjassa putken kanssa. Pieniä eroja ja liverata on ollut varmaan jotain tuolta väliltä. :)

    Siis lähinnä sitä tarkoitin, että hauska nähdä kuvia samasta radasta ja miettiä omia kuvioita niiden mukaan eli miten sitä kuva voikaan hämätä, eli kuvien mukaan ei kannata vain ohjaustaan suunnitella, vaan siellä radalla on katsottava tilanne erikseen. Esim. agirotuunhan taidetaan ratapiirros julkistaa hyvissä ajoin ja tutustumisaikaa on vain minuutti. Sitten kun kuva ei vastaakaana todellisuutta, niin lennosta suunnitelmat uusiksi. Onneksi normaalikisoissa on se 5 min. :)

    VastaaPoista