Ronja ja Remu

Spanielien taipumuskokeet Lapinjärvellä

2011-08-08T11:39:00.009+03:00

Jospa yrittäisin aktivoitua blogin kirjoittamisessa taas vaihteeksi. :)

Barbet Finland ry järjesti sunnuntaina 7.8. Lapinjärvellä taipparit, joihin saatiin paikka molemmille koirille yllättäen viime viikolla. Paikalla oli 9 perroa, 2 barbettia ja 1 spanieli. Tuttuja suurin osa, joten oli mukava tavata taas tuttuja. Remun kolme poikaa, Tarro, Tico ja Toffe olivat myös tulleet paikalle omistajineen. Remun huumori ei riittänyt poikien tapaamiseen, joten keskustelut jäi vähemmälle Remun osalta. Ronja tapasi ensimmäistä kertaa pojanpoikansa ja rouvahan rakastui kaikkiin tulisesti, mutta vastakaikua tämä rakkaus ei saanut. Poikia vähän ahdisti, kun mummi nyrkkeili ja veti panokorvat taakse hullunkiilto silmissä.. :D Sukukokoukseksikin tätä tapahtumaa pystyi kutsumaan, kun paikalla oli siis mummi, iskä, kolme poikaa ja näiden äiti sekä Noki-serkku. :)
Sitten itse taippareihin.

Päivä oli pitkä, mutta erittäin kiva ja ilmatkin vaihtelivat sateesta auringonpaisteeseen. Ilmoittautumisen jälkeen tuomarit pitivät osallistujille puhuttelun, kertoivat päivän kulusta ja meidät jaettiin kahteen ryhmään, molemmissa oli 6 koiraa. Meidän ryhmässä olivat Ronja, Remu, Noki, Toffe, Tico ja spanieli.

Tuomari pyysi meidät rinkiin ja otti jokaisen koiran luokseen, kätteli ihmisen ja silitteli koiraa ja muutenkin seurasi koko päivän koiran kanssa työskentelyä sekä tottelevaisuutta yms.
Lähdettiin autoilla riistamajalta muutaman kilometrin päähän, jossa oli ensimmäin osuus; haku. Remun vuorolla käveltiin metsään tuomarin ja miehen kanssa jolla oli haulikko olalla. Päästin Remun valjaistaan ja tarkoitus oli että lähetän sen sinne metsään, niin se pirulainen otti spurtin ja sinne meni.. Remu teki laajaa siksakkia maa- ja ilmavainulla,kävi tarkistamssa kolmen ensimmäisen koiran hakumaastot, eli irtosi vähän liiankin kanssa, mutta niin sen oletinkin käyttäytyvän, kutsuttaessa tuli kyllä nopeasti takaisin. Sai jossain vaiheessa jonkun riistan hajun, koska lähti nenä ilmassa viilettämään horisonttiin, onneksi kääntyi kun huusin.. :) Haulinkon pamaus ei hätkähdyttänyt Remua millään lailla ja jatkoi itsenäisesti työskentelyä. Tuomari pyysikin aika nopeasti kytkemään koiran ja onneksi se tulikin suoraan luokse ekasta käskystä ja sain sen kytkettyä.
Ronjan oli viimeisenä vuorossa ja odoteltiin metsässä aika kauan vuoroamme, ja Ronja kävi pikkusen kierroksilla, koska se raukka luuli, että jee mennään hakumetsään ihmisiä etsimään. Taitaa olla pari vuotta edellisestä hakumetsäilystä.. No vihdoin kun pääsimme metsään, päästin koiran irit ja annoin sille käskyn etsi, niin sehän lähti.. Ronja teki vieläkin laajempaa kaarta kuin Remu, se katosikin vähäksi aikaa kokonaan, en tiedä missä asti kävi. Kieli roikkuen se aina palasi ja teki laajaa siksakksia. Ronja oli todella onnellinen päästessään hommiin, harmillista vaan ketään ei löytynyt.. :D Normaalisti jos olen Ronjan kanssa kaksin metsässä, se kulkee ihan mun takana jaloissa eikä juurikaan irtoa, muuta kuin tarpeilleen tai jonkun hajun johdattamana vähän kauemmaksi. Eli tämä oli todella yllätys, miten se viiletti siellä metsässä menemään. Pamauksesta pysähtyi joksikin aikaa, katsoi hetken ylöspäin, ihankuin odottaen koska se tipu putoaa.. :DD Sai tuomarinkin tirskahtamaan. Annoin sille uuden etsi-käskyn ja Ronja jatkoi etsimistä.. Sitten se taas lähti huitelemaan vähän pidemmälle, sanoin tuomarille, että onneksi ei olla espoossa, kun tuomari oli alkupuheessaan kertonut yhdestä koirasta joka oli karannut metsästä ja löytynyt Espoon keskuksesta jostain lastauslaiturilta.. Tämäkin kommentti sai aikaan hymähtelyä.. No tulihan se Ronjakin reissuiltaan ja tuomari pyysi kytkemään koiran ja sitten jatkettiin takaisin autoille ja jäätiin puoleen väliin alkupaikasta, jossa päästiin jäljstämään kania.

Kanilla tehtiin n.120 metrin pituinen laahausjälki metsään, jossa oli 90 asteen kulma, sekä alussa makuu, jota koira sai haistella ja siitä 10 metriä sai avustaa koiraa, jonka jälkeen koiran oli itsenäisesti jälkeä seuraten löydettävä kaato eli kani.

Tämän osuuden en uskonut tuottavan Remulle minkäänlaisia vaikeuksia ja niinhän siinä kävikin. Eli Remu haisteli nopeasti makuun, lähti viipottamaan jälkeä pitkin aika rauhallisesti alkumatkan tiiviisti jälkeä seuraten ja jossain vaiheessa vähän lisäten vauhtia. Kerran poikkesi yhden harha-askeleen verran jäljelta ja salamana palasi takaisin ja vei meidät suoraan kaadolle. Haisteli kanin tarkkaan läpi ja nuoli vähän sen korvia. Kytkin koiran ja vein autoon odottamaan ja otin Ronjan, jonka jäljestämisetsä mulla ei ollut minkäänlaista hajua.. :O) Ronja haisteli makuun todella tarkasti ja hartaasti ja lähti hitaasti häntä matalalla etenemään sitä 10 metrin matkaa. Ohjasin sen jälki käskyllä eteenpäin ja tyhmä minä kutsuin sen takaisin vaikka oli ihan oikealla jäljellä. No päätin että pidän suuni supussa ja annan koiran tehdä työn. Ronja lähti alkuun aika hitaasti liikkeelle ja kävi paljon jäljen ulkopuolella aina kyllä palaten takaisin. Käytti jäjellä sekä maa- että ilmavainua. Kerran kadotti jäljen, piti pienen tuumaustauon ja itse löysi takaisin jäljelle, koska mulla ei ollut mitään käsitystä ollaanko enää jäljellä ollenkaan, kun kadotin itse merkit, mutta kyllä se koiran nenä vaan on ihmeellinen kapistus ja taas mentiin pitkin jälkeä, loppumatkan Ronja meni aika vauhdilla ja vei meidät kaadolle. Haisteli kanin tarkasti ja ei olisi halunnut jättää sitä aarretta sinne metsään. Kytin koiran ja jatkettiin takaisin majalle josta suunnattiin viimeiselle osuudelle, joka oli riistapukin nouto vedestä. Aallokko kävi aika kovana (haju paikalla oli todella kuvottava, sinne oli jätetty kalanperkuujätteet mätänemään) mutta molemmat piskit kävivät riistapukin noutamassa ongelmitta vedestä ja toivat rannalle. :) Olisivat halunneet polskia pidempäänkin, mutta tälläkertaa uintisuoritus jäi tähän yhteen kertaan.

Remun tulokset: Hyväksytty.

Sosiaalinen käyttäytyminen: Remu on rauhallinen ja ystävällinen koira. Se on kiinnostunut muista koirista. Remu on ystävällinen ihmisiä kohtaan, antaen kosketella itseään ongelmitta. Hyväksytty.

Haku ja laukaus: Haku on laajaa ja energistä. Työ tehdään maa- ja ilmavainua käyttäen. Koira on hyvin ohjaajan hallussa. Laukauksesta Remu jatkaa työskentelyä. Hyväksytty.

Jäljestys: Jäljestys suoritetaan maavainulla varmasti, jäljen mukaisesti. Kulma hyvin. Kaato tutkitaan ja nuollaan. Hyväksytty.

Vesityö: Remu menee ensikäskystä veteen ja tuo pukin rannalle ohjaajan ulottuville. Hyväksytty.

Tottelevaisuus: Remu tottelee ollen hyvin ohjaajan hallinnassa. Hyväksytty.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Yhteistyö toimii hienosti. Hyvä työpari!

Ronjan tulokset: Hyväksytty.

Sosiaalinen käyttäytyminen: Ronja on ystävällinen ja luottavainen . Se on kiinnostunut muista koirista. Ronja on luontevan ystävällinen ihmisille.

Haku ja laukaus: Haku on laajaa, ajoittain liiankin kauas etenevää. Innokasta ja vauhdikasta. Ronja toimii maa- ja ilmavainua käyttäen. Laukauksesta se jää toviksi seisomaan jatkaen työskentelyä. Koulutuksella haku saadaan sopivan laajaksi. Hyväksytty.

Jäljestys: Jäljestys hoidetaan maa- ja ilmavainua käyttäen. Jäljestys etenee aaltoillen jäljen sivuilla. Kulma kaarroksella. Kaato tutkitaan nuuhkien. Hyväksytty.

Vesityö: Ronja menee halukkaasti veteen tuoden riistapukin rannalle. Hyvä uintisuoritus! Hyväksytty.

Tottelevaisuus: Ronja tottelee vaatien välillä useamman käskyn. Hyväksytty.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Vauhdikas Ronja on hyvin ohjaajan hallussa.

SPA1 Concurrido Oronja ja SPA1 Concurrido Duendecillo.

Remun kaikki pojat saivat myös hyväksytyt tulokset! :)

Kaksi karvatonta

2011-04-21T10:37:00.003+03:00

Tältä aamulta otettu kuva kahdesta silkkikuonosta.

Pääsiäisen tavoitteena on kontakteja ja keppejä ja mahdollisesti vähän ohjauksia.. Ojankoon käy meidän tie pääsiäisen päivinä.. :)

Kontakteja

2011-04-18T10:30:00.006+03:00

Huhtikuun alussa Seinäjoella järjestettiin agileiri Etelä-Pohjanmaan vesikoirien toimesta, kouluttajana oli Sanna Kobylin, joten pitihän sinne asti sitten lähteä. Emppu ja Noki, sekä Annina ja Joku oli matkaseurana. Leiriltä saatiin hyviä vinkkejä ohjauksiin, sekä Sanna sanoi, että Ronja vaan ei tiedä mitä kontakti tarkoittaa, joten saatiin kotiläksyksi pistää kontaktit uusiksi. Yhdet kisat käytiin vielä leirin jälkeen, mutta nyt pidetään agikisoista taukoa, kunnes kontaktit on jälleen hallussa. Hyppyratoja onneksi voidaan kiertää.. Pääsin jäseneksi HSKH:lle ja nyt käydään treenaamassa Ojangossa Ronjalle kontakteja ja Remulle keppejä. Tarvitsemme vielä apurin noihin kontakteihin, koska tarkoitus on että minä jään Ronjan taakse ja annan käskyn OTA ja Ronja menee 2on2off asentoon ja käskyllä MENNÄÄN vapautuu palkalle. Harjoittelemme mennään käskyä erikseen kotipuolessa ja OTA käskyjä sitten kontakteilla ja siinä samassa vahvistetaan vapautusta. Alkuun tuntui mahdottomalta saada tähän mitään tolkkua, mutta nyt on edistystä jo tapahtunut, suuri kiitos tästä kuuluu Emppu-apurille! Eilen käytiin treenaamassa koirien kanssa kontakteja Ojangossa ja Emppu oli mukana ja kuvasin hänen videokamerallaan pienen pätkän kontakteja, ja Emppu editoi videon katselukuntoon. :) Klikkaamalla otsikkoa pääset videoon.

05.02.11 Purinalla Helmikisat 2-luokka

2011-02-12T21:55:00.007+02:00

Viimeinen rata, mistä hylly

Yliaikanollarata

Ronjan kanssa kisattiin Purinalla kotikentällä Runebergin päivänä kolmet kisat. Ekalta radalta hylly, enpä ohjannut tarpeeksi hypylle ja Ronja tulikin hypyn takaisinpäin. Toka rata nolla yliajalla (+1,36 s) ja viimeiseltä radalta hylly, kahden vierekkäisen putken päässä oli ratahenkilöstöä ja Ronja kävi ne tarkistamassa, että ketäs ootte ja meni putkeen väärästä päästä ja vielä toiseen kertaan samaan päähän putkea, sitten kepeille toisesta välistä sisään ja siinäkin olin itse tukkeena.. :) Mutta rata päästiin loppuun asti hengissä. :D

Ensimmäinen hyllyrata tulee erikseen, en saa sitä ladattua tähän..

Remulta lähti pallit

2011-01-27T10:24:00.007+02:00

Remulta lähti viime perjantaina pallit. Syy, miksi tähän päädyin oli se, että herra kulki jatkuvasti vaaleanpunaiset lasit silmillään, ruoka ei maistunut, mitään muuta pieneen päähän ei mahtunut kuin hyvälle tuoksuvat narttukoirat, ulkona olevia pissoja nuollaan antaumuksella, agility menee vaihtelevalla volyymilla, riippuen milloin kenelläkin alkaa tai on ollut juoksut, astuu tuttuja narttuja ja leikattuja uroksia kokoajan. Siinä nyt ainakin muutamia juttuja. Toivon, että leikkaus hävittää epätoivotun käytöksen ja Remusta tulee taas oma iloinen touhottaja ilman narttujen vouhotusta. Ja mielestäni kahdet jälkeläiset, yhteensä 13 pentua riittää Remulle. Ja tämähän on sitten ihan mun oma mielipide. :)

Leikkaus sujui hyvin, Remu oli hyvin tokkurainen koko illan, mutta jo seuraavana päivänä herra lähti mielellään lenkille ja söi hyvin.

Parin päivän kuluttua Remun haava alkoi paisua ja nyt ollaan antibioottikuurilla. Remu alkoi reagoida lankaan millä solmittiin sisällä olevat asiat yhteen ja se kohta on turvoksissa. Ommellankaan ei reagoinut ja kohta tikit alkaakin sulaa itsestään. Toivottavasti antibiootit puree nopsaan ja saan herran kuntoon. Nyt ollaan sitten sairaslomalla kaikesta riehumisesta ja harrastuksista. Eli ihan täysin ilman huolia ei tästä leikkauksesta selvitty, mutta paranemaan päin toivottavasti mennään.

Remu taju kankaalla kotona, nukkui loppuyön sohvalla, vaikka peittelin sen peitteiden alle omalle pedilleen. <3

Pakko oli keksiä ratkaisu, ettei pääse nuolemaan haavaansa, kun en halunnut käyttää sitä typerää pönttöä. Leikkasin sukkahousuistani pöksyt Remulle ja ne on ihan loistavat, ei saa niitä pois, eikä pääse kumpikaan koirista hoitamaan haavaa. :)

Mellunmäessä 6:n vesiäisen kera

2011-01-15T19:40:00.005+02:00

Käytiin Empun ja Annan kanssa Mellunmäen metsissä kera kuuden koiran eli Ronja ja Remu, Kola ja Noki sekä Nero ja Neva. Tälläkertaa Remu iski silmänsä ihanalle tuoksuvaan Nevaan ja jätti kerrankin Nokin rauhaan. Neva parka kun ei osaa tai ei ainakaan nyt sanonut Remulle mitään joka häikäilemattä astui Nevaa aina kun meidän silmä vältti.. Huoh.. No Remu ei vielä tiedä mikä sitä tuleman odottaa, nimittäin pallien poisto. Kyllä, aion poistattaa Remulta kulkuset, koska sen mielenrauha järkkyy aina kun lähistöllä on ihania koiranaisia. Tulee myös helpottamaan agilityn harrastamista, kun ei mene pojan pää sekaisin jos mukana on narttuja jotka tuoksuu hyvälle.. Mutta tämänpäiväisestä metsäilystä vielä, pakkasta oli mukavat -13, vähän hipsuvarvas Ronja nosteli tassujaan, mutta muuten juostiin ja peuhattiin lumessa. Aurinko pilkahteli taivaalla ja tuulta ei ollut juurikaan, eli parempaa ilmaa ei juurikaan tähän aikaan vuodesta voi hakea. Koirat on olleet illan rauhakseen ja nukkuneet. Ainiin Ronjalla on vaaleanpunainen ja Remulla keltainen liivi tunnisteeksi..

Kola konsertoi ja lopulta tapahtuu taklaus.. :)

Hyvinkäällä uimassa

2011-01-12T13:36:00.004+02:00

Hyvinkään uimahallissa oli eilen kahdeksan aikaan varsin villi ja eläimellinen meno kun Ronja, Remu, Noki, Kola ja Miska juoksivat, hyppivät, kiljuivat, haukkuivat ja uivat lelujen ja pallojen perässä. Illalla ruokakuppi tyhjeni molemmilta alta aikayksikön ja sen jälkeen maistuikin uni ja aamullakin oli vielä väsynyttä koiraa kaksin kappalein. Oli myös meillä ihmisillä hauskaa katsoa sitä riemua, minkä tuo vesiallas aiheutti koirissa.

Linkki Empun sivulle, missä video uinnista..

Hyvää kuluvaa vuotta!

2011-01-03T13:39:00.006+02:00

Vuosi vaihtui kaikkien osalta onnistuneesti. Paukkeet ei koiria juurikaan häirinnyt, vaikka käytiin yhdentoista aikaan iltapissalla. Ronja kuunteli paljon tarkemmin raketit, kuin Remu, joka kulki koko matkan häntä pystyssä ja nenä kiinni maassa. Ei herraa paljoa ne paukut painaneet, vaikka onkin ääniherkkä koira.

Eilen kävin Remun kanssa pitkästä aikaa Kalliossa mummolla siivoamassa, niin samalla kierrettiin Töölön lahti. Remu on senverran ääniherkkä, vaikka paukut ei sitä häirinnyt, niin kaupungin melu junineen ja raitiovaunuineen sekä ihmispaljouksinen häiritsee sitä todella paljon ja lenkistä ei pysty nauttimaan. Vähän siedätystä pitää aina välillä herralle järjestää. Ja kun oli sen verran pakkasta, niin pitihän koira pukea sään mukaan, tossut jalkaan ja takki päälle. Sekös aiheutti hilpeyttä ohikulkijoissa. Suurimman osan ihmisten kasvoille nousi hymy, kun näkivät Remun tepastelemassa tossut jalassa Töölön lahtea. :) (Kuva yllä)

HYVÄÄ JOULUA!

2010-12-23T13:16:00.004+02:00

(kuva Johanna Laine)

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

T: Katja ja Pasi sekä tontut Ronja ja Remu

Sipoon pentutreffit/pikkujoulut

2010-12-16T22:32:00.010+02:00

Vietettiin Remun ensimmäisten pentujen kanssa Sipoossa Paulan luona treffit, yksi pojista puuttui, mutta muuten kaikki pääsivät paikalle. Oli oikein kiva nähdä poikien ja Toscan kasvaneen hurjasti ja jokainen oli oma ihana persoonansa. Remu otti Toffen isälliseen komennukseensa ja kertoi elämän totuuksia. Kun siirryttiin sisätiloihin, niin silloin loppui Remun kärsivällisyys ja oli pakko ottaa kestohymy kasvoille ja päästää kurkusta murinat ulos, kun penskat tuli liian lähelle. No sehän ei penskoja haitannut, heilauttivat häntää ja jatkoivat matkaa.. Että se siitä katu-uskottavuudesta. Remu on tosikko! :)

Kuvat ei laadulla hurraa, mutta tässä silti muutama.

Toisessa kuvassa Remu (takki päällä) kurmuttaa poikaansa Toffea, joka kita auki huutaa apua ja paikalle onkin rynnännyt apujoukkoihin Tico?
Kolmas alhaalta on todennäköisesti Tosca?
Toinen alhaalta äippä Mikku.

Pennut 5-viikkoisia

2010-12-16T21:39:00.018+02:00

Kävin haistelemassa pentutuoksuja viime perjantaina pentujen ollessa lähes kuusiviikkoisia. On ne vaan niin suloisia, kaikki! Kuvat kertoo aika paljon..

Korissa

ruokailemassa

välillä väsytti

punnitus ei ollutkaan ihan helppo nakki.. :)

kasa pentuja

hahhhaaa

ihku

Tassukat

2010-12-02T09:02:00.007+02:00

Meillä on ollut käytössä toista talvea kuvan tassukat ja olen ollut todella tyytyväinen, ne pysyvät kovemmassakin menossa mukana kunnon tarrakiinnitysten vuoksi ja heijastin takaa näkyvyyden! Suosittelen ja Maaritin yhteystiedot löytyvät hänen blogistaan. Klikkaamalla otsikkoa pääset Maaritin blogiin..

Brandos kilpailu

2010-11-25T14:24:00.004+02:00

El Naturalista: Iggdrasil - Brandokselta

”Olen mukana kilpailussa, jossa voit voittaa 80 e
kenkälahjakortin BRANDOS.fi -nettikenkäkauppaan.
Kilpaile täällä”.

Remun agiliidot

2010-11-25T12:59:00.003+02:00

Remusta on kehittynyt hirmu agiliitelijä. Nyt on kiva treenta Remun kanssa, kun se on alkanut kuuntelemaan mun ohjeita, ei huitele enää (kovin paljoa ainakaan) ympäriinsä ja eilen se ei karannut esteitä suorittamaan omin päin kertaakaan. Se suoritti kaiken niinkuin pitikin. Harjoiteltiin keppejä, rengasta, keinua ja takaaleikkausta. Kepeillä olllan edistytty jo niin, että minä kuljen eteenpäin, toki käsiapua vielä käyttäen. Rengas sujuu todella hyvin, siinä meillä ei kyllä koskaan ole ollut mitään ongelmia. Tehtiin renkaalta lähetys putkeen ja putkesta renkaalle ja kumminkin päin sujui ongelmitta. Palkkasin patukalla ja päästin Remun riekkumaan ympäri kenttää patukka suussa, niin herra juoksi kunniakierroksen kentällä ja tuli mun luokse renkaan läpi patukka suussa! :) Takaaleikkaus suoritettiin muuri, hyppy (takaaleikkaus) putkeen ja seuraavksi takaaleikkaus tehtiin muurin ja hypyn väliin sekä lopuksi vielä takaperin, eli putki, hyppy ja muuri. Ei siinäkään ollut ongelmia. Jeeeee! Kahdesta viime kerrasta on jäänyt niin hyvä mieli, että tekis mieli treenata joka päivä! :) On mulla aivan mahtavat koirat!

Pentuja katsomassa

2010-11-25T11:59:00.029+02:00

Tiistaina 23.11. kävin tapaamassa pentuja, osan olinkin jo nähnyt kun olivat varamamma Delillä hoidossa. Pennut oli edellisenä päivänä täyttäneet 3 viikkoa ja kaikilla on silmät auki ja liikkuvat ja leikkivät jo. Saavat kiinteää ruokaa, ja se taitaakin olla aika sottaista hommaa, koska pennut joutuvat joka ruokailun jälkeen pesulle. :) Menoa ja vilskettä riittää pentulassa. On ne todella suloisia! Kuvaa klikkaamalla saat siitä isomman.

Juuri heräämässä

Kväääk

Äippä, älä tuupi!

Kasa pentuja

Nukkuva pentu, voi kyynel sentään.

Sniif, miten suloinen!

Ninja-tädin kimpussa.

Ihanat pikku karvaläpät korvina..

Miniatyyri koirat ison tossun vieressä..

Ja kasaan on taas päästävä, kun uni kutsuu..

Ninja-täti on ihana kiipeilypuu..

Tuima katse!

puspus

vähänkö oon söpö.

ja taas väsyttää

ei tuosta erota kuin pienet valkoiset tassut.. :)

Nea-äippä jaksaa sitkeästi imettää pentuja, vaikka maitoa ei heru..

Ihku

Ja lopuksi taas uni vei voiton pikkukavereista.

Kisat Hyvinkäällä

2010-11-22T09:36:00.004+02:00

Eilen käytiin Ronjan kanssa ekoissa kakkosluokan agikisoissa Hyvinkäällä. Pystytin leirin hallille, eli Ronjalle häkki, missä rouva sai odotella vuoroaan. Kisat alkoikin vähän etuajassa ja päästiin rataantutustumiseen. Kävin rataa läpi ja viimeisellä minuutilla huomasin yhden putken, minkä olin ihan suvereenisti unohtanut rataantutustumisessa, en vaan jostain syystä rekisteröinyt sitä mitenkään. Kun päästiin radalle, niin Ronja suhahti toisen aidan ohi ja siitähän se sitten lähti menemään päin pyllymäkeä. Yksikään putki ei sujunut, jouduin viemään sen ihan putken suulle asti ja koira vaan haukkui ja pyöri ympyrää (tekee aina näin, kun en anna sille tarpeeksi ohjeita ja itse olen pihalla) ;) ja yhdestä putkesta tuli samasta suusta takaisin mihin oli mennytkin. Kepit taisi mennä ihan ok, mutta lopputulos oli hylly. Jännitin aika paljon näitä kisoja, en kyllä tiedä miksi, ehkä musta huokui epävarmuus, kun ei olisi huvittanut lähteä illalla kisaamaan, mutta nyt tiedän senkin, ettei sunnuntaisin enää kisata, koska kakkosen maxit on aina viimeisenä ja mulle sunnuntait on pyhitetty kotisohvalla löhöilyyn. :))
Toinen rata menikin sitten jo huomattavasti paremmin, ainut virhe mikä tuli oli kepit, koira tuli putkesta ja sujahtikin toisesta välistä, kun en ohjannut sitä kunnolla kepeille, eli oma moka TAAS. No ei meillä olisi aika riittänyt vaikka nolla olis tullutkin, mutta nyt olin jo tyytyväinen rataan ja jäi illasta kumminkin hyvä mieli. Ronja on kyllä niin super!

KEINOEMOA KAIVATAAN, KLIKKAA TÄTÄ

2010-11-08T10:26:00.005+02:00

Perropentujen emo keisarinleikattiin ja kohtu poistettiin ja nyt ei tule elintärkeää maitoa ja apua kaivataan sijaisemon/emojen kautta. Myös jos tiedät mistä saisi vuohenmaitoa, niin kennel Dulcemarin yhteystiedot löytyvät klikkaamalla otsikkoa. Pistäkää viestiä eteenpäin, pennut syntyneet 1.11.2010.

KAIKILLE PENNUILLE LÖYTYNYT VARAEMOT, pennut ovat nyt kolmella eri nartulla hoivissa! <3

Pieni koiraenkeli

2010-11-05T08:57:00.002+02:00

Yksi Nean ja Remun urospennuista uupui ja lensi sateenkaarisilloille pikkuenkelinä. Hyvää matkaa!

Linkki Nean sivuille, paina otsikkoa

2010-11-02T21:43:00.002+02:00

Nean sivuilta löytyy pentusista kuvia ja videota!

Remusta jälleen iskä ja Ronjasta mummi!

2010-11-01T16:47:00.003+02:00

Nealle ja Remulle syntyi tänään 9 pienokaista, 5 poikaa ja 4 tyttöä. Kaikki ovat väriltään ruskeita tai ruskeita pienin valkoisin merkein. Kaikki voivat hyvin, niin äippä kuin pennutkin. Hurja määrä pentusia pienikokoiselle vesikoiralle. Remu ei jäänyt äitiään huonommaksi pentujen määrässä. Samankokoinen pentue kuin Ronjalla aikanaan oli. No Remunhan ei tietenkään tarvitse osallistua millään tavalla, vaan kaikki jää Nean vastuulle. Rankkaa tuo koiran elämä, 9 lapsen yksinhuoltaja.. :)

Mutta isot onnittelut Nealle ja kotiväelle täältä Suutarilasta!

Videota kisoista

2010-10-17T22:22:00.004+03:00

Ronja liiteli itsensä kakkosiin!

2010-10-17T21:34:00.005+03:00

Tänään kisattiin Ronjan kanssa Kirkkonummella ja hienosti kisattiinkin. Ensimmäiseltä radalta saatiin kolmas nousunolla ja sijoitus oli 6. 8 koiraa sai nollan (aikarajan sisällä) 41 koirasta. Jee!
Salla ja Karo tulivat hakemaan meidät aamulla ja kimppakyydillä matkattiin kohti Kirkkonummea, tultiin puoli tuntia aiemmin kuin kisojen piti alkaa paikalle, niin kohta jo kuulutettiin että maxi ykkösten rataantutustuminen oli alkamassa. Aikataulut oli näköjään hieman edellä, mutta pääasia että olimme siis saapuneet paikalle. :) Myös Karolla meni lujaa, toiselta radalta hekin saivat nousunollan ja siirtyivät upeasti ykköspaikan kautta kakkosiin!

Andiksen paluu

2010-10-11T16:55:00.003+03:00

Tänään. Karvat. Koirilta.

Ja nehän ei siitä pidä, kun kaivoin trimmauspöydän esiin ja Andiksen kaapista. Ensimmäiseksi operoitiin Ronja, ajelin pään ensin ja sitten tassut, koska ne kamalimmat osuudet. Pää meni yllättävän kivuttomasti tänään, mutta tassujen kanssa taisto oli kova, mutta minä vein erän 1-0 ja loput menikin sitten hujauksessa. Remun kanssa jätin pään suosiolla viimeiseksi, koska se on ihan hirveetä eläinrääkkäystä sen mielestä. Tassujen kanssa myös tapellaan, mutta tuo pää on jostain syystä ihan kammottavaa ajeltavaa herran mielestä. Arvatkaa mikä oli tämän erän tulos, hahaa 2-0 Remun tappioksi. Kaikki saatiin ajeltua, eikä siinä auttanut itku eikä hammasten kiristely. Senpä seurauksena olikin sitten mukava kaivaa imuri esiin ja imuroida koko kämppä sekä siinä samassa sitten tuli lattiatkin pestyä. :)
Koirat pihalle ja sitten koko porukka suihkuun ja nyt on kaksi nakkenakuttajaa, seuraavan kerran sitten kaivetaan Andis kaapista ensi vuoden puolella, nyt saavat talvea vasten kasvattaa pikku karvapeitettä. Karvaton vesikoira on <3

Remu liitelee

2010-10-09T14:55:00.003+03:00

Keskiviikkoisin on Remun agiliito ja se on kehittynyt huimasti viime kesästä, sillä on ikään kuin lamppu syttynyt tätä lajia kohtaan. Ennen se oli pelkästään Remun pellelaji, piti aina keksiä itse omaa kivaa radalla,putkeen, aalle, puomille jne.. No tekee se vieläkin toki niin, mutta nyt ollaan otettu hallinta käyttöön, eli koira aina suorituksen jälkeen hihnaan ja se on tehonnut, nyt meillä on molemmilla radalla kivaa. Ja alan pikkuhiljaa luottamaan Remuun. Viime keskiviikkona treenattiin kontakteja ja herra pysähtyi kuin seinään kontaktille, käytettiin tarkettia ja se toimi ihan loistavasti. Jihaa, tuntui ihan huimalta, kun saatiin heti onnistumista!! Myös keinua harjoiteltiin ja siinä myös pysähdytiin tarketin avulla tosi upeasti. Muutama pellekierros otettiin myös, mutta nyt en lähtenyt niihin mukaan, vaan kytkin koiran, kun se tuli luokse ja sitten jatkettiin. Lopuksi vielä hypyt ja putket päihin, sekin meni ensimmäisen oman sähläyksen jälkeen hyvin! :) Ihana Remu!

Remusta tulee jälleen iskä

2010-10-05T13:26:00.003+03:00

Nea kävi eilen ultrassa ja masu oli täynnä hyvänkokoisia pentusia. Ainakin viisi sieltä on tulossa, mutta koska olivat jo aika kookkaita, ei oltu pystytty tarkkaa lukumäärää katsomaan. Jännittävät nelisen viikkoa vielä odottelemme pentusten syntymää. Remu taitaa kumminkin olla autuaan tietämätön koko asiasta.

Leena Piiran hierontakurssilla

2010-10-05T13:20:00.003+03:00

Turussa järjestettiin koirahierontakurssi 2.10. Osallistuin Ronjan kanssa kurssille ja saatiin hyviä vinkkejä ja niksejä kotikoiran turvalliseen hierontaan. Nyt täytyy vaan ottaa niksit käyttöön, ettei ne unohdu. Ronja jopa nukahti mun käsittelyyn, mikä oli tosi liikuttavaa, koska yleensä se ei pysty täydellisesti rentoutumaan,kun käydään Heidillä hierottavana. Täytyy testata oppeja myös Remuun, koska se käyttäytyy pitkälti samallalailla kuin Ronja, eli kokoajan pitää venkuloida ja rauhoittumiseen menee aikansa.

Ronja 6 vuotta!

2010-10-01T18:11:00.004+03:00

6 vuotta sitten syntyi maailmaan viisi pientä mustaa palleroa, joista yhdestä tuli Ronja. Tänään Ronja ja hänen 3 siskoa ja yksi veli täyttävät 6 vuotta! Onnea mamman pikku lirpukalle!

Remun agiliito

2010-09-30T13:17:00.003+03:00

Meillä oli tässä pienenpieni tai no ei niin pienikään ongelma Remun agilityssä, kun mentiin herran tahdon mukaan kentällä, ei minun. Ja kaikki alkoi siitä, kun oli jotenkin niin hauskaa katsoa kun herra juoksenteli pitkin kenttää mennen putkeen ja aalle ja puomille ja taas putkeen ja sitten se vasta vaivautui (ehkä) tulemaan mun luokse. En aluksi nähnyt siinä mitään ongelmaa, mutta ajan kanssa alkoi hermo pikkisen palaa kun koira liiteli ihan omaksi ilokseen ei niin että meillä molemmilla olisi voinut olla radalla kivaa. Elokuun lopussa oli Concurrido-päivät Haminan Rotikossa ja siellä meillä oli agility ohjaajana Rannikon Timo, joka käski ottamaan koiran haltuun. Miten? Aluksi koira hihnaan joka törttöilystä ja jokaisen onnistuneen suorituksen jälkeen. Harjoiteltiin myös pieniä pätkiä kerrallaan ja näin kerrottiin mitä koiralta haluttiin. Olen nyt ottanut tuon hihnan meille agilityyn, eli kytken koiran jokaisen suorituksen jälkeen, enkä anna sen liihotella pitkin poikin. Näin ollen ylimääräiset karjumisetkin alkaa jäädä taakse ja agilitystä myös Remun kanssa on tullut kivaa. Toki herra vieläkin on pelle, mutta keskittyy nykyään paljon paremmin mun kanssa tekemiseen, kun ei pääse sooloilemaan.
Eilen tehtiin rataa, missä oli takaakiertoja ja valssauksia ja putkeenkin pääsi pariin otteeseen, sekä keppejä. Sen verran vielä jännitän Remun kanssa puuhailua, että unohdan itse kaikki ohjaukset ja näinollen koirakaan ei saa sitä onnistunutta suoritusta. Mutta kun oikein keskityin valssiin takaakierron jälkeen, niin saatiin se onnistunutkin suoritus ja tunne olikin sitten ihan mahtava. Seuraavaksi harjoiteltiin eteenmenoa esteillä, aita, rengas, aita ja pituus. Pituuden jälkeen oli tarketti, jonne vietiin nami yhdessä ja ensin yhden esteen takaa ja sitten kahden jne. Ensimmäisen aidan Remu kaatoi siivekkeineen, kun hyppäsi suoraan riman päälle, mutta onneksi ei satuttanut itseään ja uudestaan se menikin jo hyvin. Renkaallekin se hidasti ja meinasi törmätä siihen, mutta sai vauhdin uudelleen ja lopuksi saatiin kaikki neljä estettä onnistuneesti suoritettua ja mitäpä tekee ohjaaja sen jälkeen.. Antaa koiran juosta suljettuun putkeen ja KEHUU siitä ilosta vielä koiraansa. Ihan kuin olisi unohtunut ne opit, ettei anna koiransa sooloilla radalla.. Hah. No näistä virheistä toivottavasti opin taas jotakin. Koira saa palkan ja hetken riekkua sen kanssa, mutta ei missään nimessä saa palkata itseään noilla esteillä.. :) Mutta eilen meillä oli hirmu kivaa! Remu osasi jopa olla Nokin kanssa samassa hihnakoukussa kiinni, ilman että riekkuivat, ehkä kumpikin odottaa pääsevänsä tekemään, eikä siinä ehditä miettiä kenen vieressä odotellaan. Ihania poikia!

Ainiin, penturintamalta kuultua, Nealla on ollut aamupahoinvointia.. :)

Nolla agista ja SM-hopeaa Rally-tokosta

2010-09-12T19:07:00.009+03:00

5.9. käytiin Purinalla syysskaboissa kisaamassa agilitya, ensimmäiseltä radalta tuli 10 virhettä kun Ronja hyppäsi kaksi kertaa puomilta alas. En tiedä vaikuttiko siihen se, että oli outo kumipohjainen puomi, vai se että puomin ylöstulolla oli ampiaisia. Toiselta radalta saatiin nolla ja sijoitus 3.! Päästiin ensimmäistä kertaa siis palkintosijoillekin ja tämä oli toinen nousunolla, yksi tarvitaan vielä siirtyäksemme kakkosiin. Tarkoistus olisi 25.9. mennä taas kisaamaan.

Tänään käytiin Kirkkonumella kisaamassa Rally-tokoa, ohjaajana Ronjalla oli Annina ja tämä pari nappasi SM-hopeaa AVO-luokasta, ihan mieletöntä! Annina sai palkkioksi hopeamitalin ja meille tuli ruokasäkki. Olin aivan varma, että hylsy tulee, kun Annina harjoitteli Ronjalla istumisesta seisomista ja se oli sellaista takkuamista kun ei olla sellaista harjoiteltu vissiin koskaan. Ja toinen pelottava momentti oli houkutus ruutu, missä oli tennispallo ja kissanruokaa, mutta rouva ei niitä edes vilkaissut. Jee, hieno tyttö mulla!

Videoon pääset klikkaamalla otsikkoa..

Remu heilastelemassa ja päivityksiä

2010-09-02T14:56:00.002+03:00

Meinaa blogi aina välillä jäädä unholaan. Paljonhan on ehtinyt taas tapahtua, kun aikaakin on kulunut. Remu tapasi ihanan perroneidin Nean (Zorrazo Dulcinea) ja käytiin metsälenkillä Espoossa. Mukana oli myös Ronja, joka hyväksyi Nean ja sittenhän asia olikin jo selvä. Remu käyttäytyi herrasmiesmäisesti, eikä kertaakaan yrittänytkään astua Neaa, jolla jo juoksut oli alkaneet. Tokihan Remu esitti kaikki hurmurin taitonsa, jotka ei juuri silloin näyttänyt Neaan täysin uppoavan.
Remulle pakattiin kaulapanta, hihna ja ruuat ja kävin heittämässä sen Espooseen Nean luokse maanantaina ja jatkoin Ronjan kanssa agilityharkkoihin. Hain Remun takaisin kotiin tiistai-iltana ja Ronja haistelikin Remua päästä jalkoihin ihmetellen missä poika oli oikein luurannut. Keskiviikkona vielä yksi reissu kohti Espoota ja nyt sitten vaan odotellaan, alkaako Nean vatsan seutu kasvaa.. :)
Ronjan kanssa agiliideltiin Remun reissun ajan ja olikin onnistuneet treenit Jukan johdolla. Tehtiin vaikeampaa rataa, jossa joutui miettimään erilaisia ohjauksia ja miten pääsisi itse helpoimmalla. Keppikulmiakin treenattiin, sekä Aalle takaajättöä, mutta siinä Ronja päätti tulla takaisin alas, kun jouduin kaartamaan Aalta aikalailla sivulle, kun Aan alla oli mutkaputki. Putket meni ihan loistavasti ja Ronjalla oli vauhti päällä , mistä saatiikin kehuja. On sen kanssa kyllä kivaa radalla, tuntuu että molemmat nauttii ja sehän onkin se pääasia. Sunnuntaina meillä onkin edessä agikisat Purinalla ja jo vähän jännittää..

Odottelen vielä kuvia eilisiltä pentutreffeiltä, jotka järjestettiin Paulan luona, me ei valitettavasti päästy osallistumaan agin ja Remun naisseikkailujen takia.

Lomalla Ilomantsin mökillä

2010-08-05T20:03:00.003+03:00

Tiistaina lähdettiin kohti Ilomantsia auton startatessa kotoa 6.57 ja perille saavuttiin muutamaa minuuttia vaille kahdeksan tuntia myöhemmin. Molemmat koirat ovat kyllä loistavia matkakumppaneita, kumpikaan ei inahtatanutkaan kertaakaan, nukkuivat suurimman osan matkasta ja pysähdyksillä kävivät tarpeillaan ja jaloittelemassa. Mökillä eniten pelotti hyttyset ja kyykäärmeet, mutta kumpiakaan ei vielä ole ollut. Kyitä ei onneksi olla nähty vielä yhtään ja hyttysetkin on olleet ihan minimissä.

Ronja oppi hyppäämään laiturilta, sen se taisi oppia pojaltaan, koska aina ennen jos ollaan lähdetty laiturilta uimaan, niin joko on kiertänyt rannan kautta tai liukunut laiturin päästä veteen. Nyt hyppii reiluja metrin loikkia pallon perään. Täytyy ottaa vielä kamera laiturille mukaan, että saan niistä kuvia.

Tänä aamuna Remua pisti ampiainen takajalkaan aamuruokailun yhteydessä, kun olen antanut niille ruuat terassilla missä on ampiaispesä katonrajassa. No nyt siihenkin sitten tuli muutos ja ruuat annetaan sisällä. Remu juoksi ampiainen takajalassaan karkuun ja jouduin kutsumaan sen että sain ampiaisen irti jalasta, pamautin sitä crocsilla ja ampiainen pääsi hengestään. Sen jälkeen annoin heti kyytabun Remulle ja lähdettiin käymään pissalenkillä, niin herra pomppi koko matkan kolmella koivella. Se on varsinainen draamakuningas. Toin koirat sisään ja mentiin aamiaiselle niin sillä välillä oli pistoskohta unohtunut.

Koirat ovat uineet joka päivä monta kertaa päivässä ja juosseet pallojen kanssa ympäri pihaa.. Ovat nauttineet koiranelämästä ja vielä ihan luksusta kun hyttysetkään eivät ole olleet kiusana. Pasi sanoikin että kun tämän olisi tiennyt niin olisi vielä lähtiessä ajanut koirat nahkaksi, niin olisivat vielä nopeammin aina kuivuneet. Enkä tietenkään ottanut konetta mukaankaan..

Tänään tehtiin ensimmäinen kunnon lenkki ja käytiin entisessä lossirannassa heittelemässä koirille uimarenkaita, matkalla Remu bongasi maassa oleilevan räkättirastaan (en tiedä oliko poikanen) joka ei päässyt lentoon, ajoi sitä hetken takaa, mutta onneksi ei ottanut suuhun. Tuli käskystä pois, joten riista vietti ei vienyt koiraa mennessään.. :)

Viikonlopuksi onkin luvattu reilua kolmenkymmenen asteen hellettä, täällä se on vielä kuumempaa, kun ei ole meri viilentämässä ilmaa.. Huoh.. no se tietää että asutaan tuolla jorpakossa koko poppoo.. :)

Naksuttelua

2010-06-14T12:50:00.003+03:00

Eilen päätin illalla syöttää koirien nappulat naksuttelun lomassa. Ronja oli ihan intopiukeena ja olisi tehnyt ihan mitä vaan saadakseen nappuloita ja se vähän myös herätti Remussa pientä kipinää, että mitä tuo mamma oikein vouhkaa. Naksuttelin vuorotellen kummallekin, ensin Ronjalle vähän läpsäisyjä, eli sen piti iskeä tassulla mun jalkaa ja sitten toisella jalalla yms.. No eihän tuo nyt Ronjalle vaikeata ole.. Remulle esineen nostamista, no ensin pelkästä tökkimisestä tuli naks ja nappula ja sitten kun vähän jo raotti suutaan, niin naks ja nappula ja sitten pitikin jo ottaa esinettä vähän suuhun ja naks.. mutta pirulainen ei ota maasta vaan kun esine oli mun kädessä, niin siitä otti suuhun. Ehkä se vielä joskus keksii sen maasta nostamisen myös ja sitten tuleekin superpalkka. Olen jo vähän yhdistänyt käskyä tuo siihen samaan, että hoksaisi yhteyden, mutta ehkä vielä kannattaa pysytellä pelkän naksussa ilman käskyjä.. Ronja tarjosi maassa maatessaan leuan maahan laittamista ja sitä sitten vahvistelin naksulla ja otin siihen käskyn mukaan ja nyt Ronja sitten osaa uuden tempun.. Remulle opetin sen ruoka-alustalla seisomista etutassuillaan ja siitä peruuttamista, välillä lamppu syttyi ja välillä se taas selkästi sammui, eikä Remuraukka ollut ihan varma mitä sen pitää tehdä.. Mutta sen takia otin nappulat ja naksun käyttöön, että saisin Remunkin syömään nappulansa ja tämän pikku jekkuilun ansiosta Remukin söi hyvällä halulla kaikki nappulansa, kun kupissa ne jää aina kupin pohjalle, kun ei muuta herkkua ole tarjolla.. :)

Ronjan agikisat Espoossa

2010-06-14T11:46:00.003+03:00

Eilen aamulla startattiin kohti Espoota sateisesta ja synkästä säästä huolimatta. Ensimmäinen rataantutustuminen alkoi klo 10.15 ja rata tuntui paria kohtaa lukuunottamatta aika iisiltä. Laitan vielä videon ekasta radasta, kun sen saan haltuuni. Énpä uskonut itse pääseväni ihanneaikaan, koska en todellakaan ole nopea juoksija ja koirankaan vauhti ei ihan päätä huimaa. Tälläkertaa vaan kaikki meni nappiin ja ilmeisesti ohjasinkin koiraa suhteellisen hyvin, koska se ei juurikaan tainnut jäädä pyörimään mun ja esteen väliin kuten yleensä, kun minä teen jotain kummallista. Viimeisestä putkesta ulostulemisesta esteelle vähän itse kompuroin, mutta sain silti koiran hyvin esteen yli.
Toinen rata olikin omasta mielestäni vähän vaikeampi, mutta ajattelin ettei siinäkään sen kummempia pitäisi olla. Ronja pirulainen ottikin sitten jo lähdössä pienet varaslähdöt ja mulla meni pasmat sekaisin jo heti alussa ja sitten niitä ohjausvirheitäkin tuli ja kepit jouduin ottamaan uusiksi ja pelkäämäni keinu aiheutti lentokeinut, itse hyllyä en itse tiedä mistä se tuli, koska en muista mitä siellä tapahtui.. :) Mutta olen ihan hemmetin tyytyväinen tuohon ensimmäiseen rataan josta tuli ensimmäinen nousunolla, joka siis tarkoittaa sitä ettei virheitä tullut ja aikakin alitettiin ihanneajasta juuri ja juuri, mutta alitettiin silti. Palkintopallille ei päästy, koska kolme parasta palkittiin ja me oltiin neljänsiä, mutta sekään ei haittaa, koska niin hyvä mieli jäi radasta. Ja hyvät fiilarit jäi hyllystäkin, tästä on taas hyvä jatkaa.
Nyt vaan treeneissä täytyy harjoitella keinua vauhdista, sekä keppejä niin että keppien molemmin puolin kulkee ihminen, että saadaan sekin kuntoon, niin että pystyn ohjaamaan keppien kummallakin puolella. :)

Remun ja Mikkun pennut 8.6.2010

2010-06-09T21:34:00.019+03:00

Eilen kävin taas katsomassa pikkuisia, ne on kyllä toooosi ihkuja. Paikalla olivat muutamat pennunostajat, joten samalla näkivät iskänkin. Remu käyttäytyi pentuja kohtaan välinpitämättömästi ja pari murahdusta tuli, kun yksi pentu söi isänsä hännäntupsua. Pennut ovat nyt 5 viikkoisia ja tarkoitus olisi vielä juhannus-viikolla käydä niitä katsomassa.

Onnellinen pariskunta, Remu takana ja Mikku edessä.
Tuijotus

pentupainia

ruokailemassa

sulostus

Remu vei lapsilleen pikkulahjan.. :)

Ronjan rally-toko Koneen kentällä 6.6.10

2010-06-08T22:55:00.005+03:00

Kiitos Anninalle, joka ohjasi koiran kisoissa saaden 94/100 pistettä ja näinollen Ronjalle tuli luokkanousu alosta avoon ja saaden tittelin RTK1. Ronja on kyllä vinkeä rouva, kun sitä voi kuka tahansa ohjata, eikä se ole siitä moksiskaan, melkeinpä tuo menee iloisemmin muiden kuin mamman ohjattavana.. :)

Remu jälkileirillä Lohjalla

2010-06-04T18:23:00.002+03:00

Tiistaina aloitin aamulla pakkaamisen ja suunnattiin auton nokka kohti Lohjaa. Ensin suuntasimme family Salmisten luokse ja illalla lähdettiin ajelemaan kohti Karstulaa. Illalla muita ei tullutkaan paikalle vaikka tarkoitus oli että kaikki ilmaantuvat jo tiistaina että saadaan tutustuminen suoritettua, mutta se tehtiin sitten vasta aamulla. Ensimmäinen yö meni valvoessa, koska huone johon Ninan kanssa majoittauduimme, oli aivan täynnä myrkytyksestä huolimatta hyttysiä ja huone oli tuskaisen kuuma, eikä hyttysten takia voinut tulla peiton alta pois ja olin aivan hiestä märkä. Aamulla oli seitsemältä herätys, mutta nousin jo kuuden jälkeen, koska en enää kestänyt hyttysten ininää. Ajattelin jo että nyt riitti, mutta onneksi Nina kävi hakemassa kotoaan teltan ja saatiin Remun kanssa nukkua loppu yöt siinä. Nina nukkui toisessa teltassa, eli sen jälkeen uni maistui..

Esa Viitala oli kouluttajana ja hän kehui Remua, että tässä on meillä oikea JÄLKIKOIRA. Pakko vaan hehkuttaa, koska ensimmäinen jälki mikä Remulle tehtiin, koira näki kun jäljentekijä talloi jäljen, koira lähettiin tuoreelle jäljelle miltei heti ja Remu jäljesti suvereenisti alusta loppuun, missä oli palkka. Viitala ei itse käytä jäljillä ollenkaan ruokapalkkaa, mutta Remu on siihen totutettu, niin sille sen annoin. Lopuksi tehtiin vielä Remulle uusi jälki, missä se näki vielä kun ukko meni metsään, mutta otin koiran kauemmaksi ja odotettiin jo hetki enemmän ja otin jo käyttöön jälkisanan, jota tulen käyttämään jäljellä, eli yksinkertaisesti JÄLKI. No eipä siinä muuta kuin koiran perään ja äkkiähän tuo oli jo jäljen päässä, josta sai taas ruokaa. Kouluttaja oli vaikuttunut koiran kyvyistä, koska emme ole tätä aiemmin tehneet jälkeä, kuin muutamia kertoja.
Seuraavana päivänä Viitalalla oli taas kaikille koirakoille uudet kujeet. Meille tallottiin jo pidempi jälki, ehkä noin 150-200m ja sen oli tarkoitus vanheta puolisen tuntia, mutta koska aina aikataulut pettää, niin jäljestä tulikin reilun kahden tunnin jälki. Jäljellä oli kolme esinettä, yksi puukeppi ja kaksi muuta esinettä jotka olivat hajustuneet jäljentekijällä jonkin aikaa. Jälki meni suhteellisen vaihtelevalla alustalla, ihan perus metsämaastosta aurinkoiselle sammaleiselle kalliolle ja risukolle. Lähetyksessä koira hetken mietti, mutta kun sai hajun päästä kiinni, niin se meni taas kuin vanha tekijä, merkkasi KAKSI esinettä (ei vielä ole nouto kunnossa, joten ei nostanut niitä) mutta kehuin valtavasti ja sitten taas jatkettiin matkaa ja jäjen päässä olikin tällä kertaa lelu, mutta haki selvästi ruokaa, joten ei kiinnostunut pupustaan millään tavalla vaikka sitä yritin sillä pupulla leikittää.. No mutta taas saatiin kunnon kehut koiran työskentelemisetä, joten eihän sitä muuta voinut kuin olla ylpeä lirpukasta.
Tänään vikana päivänä tehtiin jo eka janaharjoitus, niin että jäljentekijä kolmen metrin matkalla käveli kolme-neljä kertaa alun edestakaisin ja lähti siitä tekemään jälkeä ja kun jälki oli vanhentunut n tunnin verran, niin laitoin koiran janalle, ihan kiinni siihen kohtaan makaamaan, mistä jälkeä oli tallattu eestaas ja koiran oli tarkoitus reakoida jälkeen, mutta meille kävi pikku kömmähdys, kun potkaisin vahingossa maastokengälläni Remua kuonoon, niin sehän meni ihan tolaltaan ja jouduin auttamaan sen haistelemaan jälkeä ja sittenhän taas mentiin kuono kohti maata viistäen, tälläkertaa ei ollut esineitä ja koira veti jäljen hienosti loppuun asti.
Kotiläksyksi saatiin naksuttelulla esineen nouto. Joka päivä jos jaksais, niin eiköhän tuo ole parissa viikossa hallussa.

Iso kiitos että saatiin Remun kanssa tulla jälkileirille, kiitos Milla ja Sirpa!
Videota tulossa myöhemmin..

VAUVOJA, iiks

2010-05-16T22:03:00.012+03:00

Eilen kävin ihastelemassa ja hipelöimässä Remun ja Mikkun pentusia. Luottavaisin mielin Mikku päästi minut katsomaan ja kuvaamaan pentujaan. Hienosti Mikku hoivaa lapsiaan, imettää niin kauan kuin viimeinenkin pentunen on vielä tississä kiinni! Voi kyynel, miten suloisia nuo olivat. Mutta onneksi ei ole pentukuumetta, onneksi ei ole pentukuumetta, onneksi ei ole pentukuumetta..... =)

Järvenpää agirata

2010-05-09T13:27:00.004+03:00

Auton nokka suunnattiin aamulla kohti Järvenpäätä ja siellä olevia agikisoja. Rataantutustuminen alkoi klo 9 ja olimme luokkamme viimeiset kisaajat, eli odottelua tuli reilu tunti ennenkuin päästiin radalle. Ensimmäinen rata oli aika kinkkinen, yritän tehdä siitä jonkinmoisen piirustuksen, kunhan kerkiän. Kepit oli siinä ongelmakohta, olisi pitänyt tehdä alkuperäisen suunnitelman mukaan, eli mennä kepit koiranpuolelta, mitä en sitten tehnyt. Sisäänmeno kepeille uusiksi ja puolessavälissä pois kepeiltä, no eikun alkuun ja vaihdoin itse keppien puolta, niin johan rupesi sujumaan. Pituudesta tuli kielto ja sen otimme uusiksi eli radalta tuli 15 virhepistettä ja aika ylittyi yli kahdellakymmenellä sekunnilla. Olimme viimeiset jotka saivat tuloksen, yli puolet saivat hylsyn ja vain neljä koirakkoa nollaradan. Eli ei ollut ihan helpoimmasta päästä. :)

Seuraava rataantutustuminen alkoi aikataulun mukaan eli 10.40 ja nyt oli hiukan helpomman oloinen rata, muutama kinkkinen paikka tässäkin oli mukana. Tästä saatiin NOLLA virhettä, mutta aika ylittyi reilulla 8 sekunnilla, joten tulosta ei kirjaan merkitty, eikä tämä siis ollut nousuun vaikuttava nolla. Nämä on itselle vielä vähän kummajaisia, mutta siis jos oltais oltu se reilu kahdeksan sekuntia nopeampia, niin silloin se vissiin olisi kirjattu ylös. No mutta olen ihan äärettömän tyytyväinen tähän rataan, vaikkakin itse sähläsin paljon enemmän tässä kuin ensimmäisessä radassa. Ja KEPIT meni loistavasti! Hyvä Ronja! Video alla mun sähellysohjaamisesta ja sen takia Ronja pyöri turhia ympyröitä esteillä.. :)

Kahdet liitelytreenit

2010-05-06T10:30:00.013+03:00

Ensin suunnattiin Ronjan kanssa Purinalle, alkulenkin jälkeen päästiin ensimmäistä kertaa ulkokentälle treenaamaan. Odottelu oli ikävää ja suurin osa koirista haukkui aidassa kiinni ollessaan. Radan rakentelun jälkeen suunnattiin kahden/kolmen hengen ryhmissä kolmelle eri pisteelle tekemään pareittan suorituksia.

Kristiinan ohjauksessa tehtiin serpentiiniohjauksia.
1. hyppy, 2. hyppy, 3. putki, 4. hyppy, rintamasuunta kohti 7:n putkea, 4. hyppy ohjaus vasemmalla kädellä, 5. otetaan koira vastaan oikealla kädellä ja taas 6. vasemmalla ja sieltä sujahdus 7. putkeen. Sama vastakkaiseen suuntaan. Kuvio alla.

Karon kanssa aloitettiin tällä estesarjalla, eli kepeillä. Koira jätettiin 1. esteen taakse, itse kävelin aidan ja keppien väliin ja kutsuin koiran ja siitä kepeille. Meidän kepit meni ihan mönkään, joko aloitus meni pieleen tai sitten keppien keskellä jäi yksi keppiväli väliin tai sitten se ihan viimeinen väli epäonnistui. Tein välillä ilman ekaa aitaa, eli aloitettiin suoraan kepeiltä ja kun sain onnistuneen suorituksen, niin lopuksi vielä viimeiset aidat yli eli 3 ja takaaleikkauksella 4 jompaankumpaan suuntaan. Kuvio alla.

Viimeisen oli kaksi aitaa vierekkäin, ensin melkein kiinni toisissan ja koira ohjattiin aidan yli ja takaakierrolla takaisin ja samalla harjoiteltiin takaaleikkausta ja valssia. Vaikeutettiin suoritusta siirtämällä aitoja kauemmaksi toisistaan, niin että koiralla olisi ollut mahdollisuus puikahtaa aitojen välistä, mutta sekä Ronja että Jack suoriutivat näistä hienosti. Tästä ei kuvaa.

Lopuksi Kristiina katsoi vielä kaikkien keppisuoritukset, meillä meni alku hyvin, mutta lopusta luikahti liian aikaisin pois, no sain yhden suhteellisen onnistuneen suoritusen johon sitten lopetettiin.
Ronjan kepit on tällä hetkellä hyvin hakusessa, tuntuu että ollaan menty takapakkia, nyt tätyyy tehdä tehokeppiharjoituksia, että saadaan kepit kuntoon. Voi kun olis omat kepit pihalla, missä niitä vois päivittäin harjoitella. :)

Koiranvaihto, eli Ronja kotiin ja Remu tilalle ja kohti Hakkilaa ja perrotreenejä. Alkulämmittelyn jälkeen halliin rakentamaan rataa. Tälläkertaa meillä oli keppiharjoituksia, eteenlähetystä ja haltuunottoa.
Ensimmäiseksi kaikki tekivät kuuden sarjan keppejä, meillä on käytössä hienot Maijan tekemät ohjurit ekassa ja vikassa välissä. Remu ekan ohjurin hypättyään yli, meni loistavasti. Tästä on hyvä jatkaa keppejä.
Seuraavaksi otettiin eteenmenoa ja hyppyharjoituksia. Neljä aitaa olivat peräkanaa ja rimat joko 45 tai 50 korkeudella. Remu meni hienosti silloin kun viimeisen aidan edessä oli tarketti nameineen valmiina. Kun lähdin juoksemaan koiran kanssa yhdessä, niin silloin Remu puikahti viimeisestä välistä pois, eli oma ohjaus oli pielessä ja piti muistaa pitää käsi ylhäällä kokoajan. No saatiinhan me sekin sitten kunnialla läpi vaikka Remun alkuun pitikin käydä moikkaamassa Emppua ja sitten juosta putkeen ja sieltä pöydälle ja aidan yli takaisin Empun luokse ja sitten lopuksi taas mamman luokse, ainiinsunkokanssatässäjotainpititehdä?
Haltuunotossa koira jätetiin 2. aidan taakse ja hyppyytettiin kaksi aitaa ja omalla vartalonliikkeellä ja koiran nimen "huuhtamisella" (sitähän tässä lajissa tulee tehtyä eli huudettua) koira haltuun ennen viimeistä aitaa _ no ekaksihan se ei tietenkään onnistunut, mutta toisella tai kolmannella kerralla sitten onnistuikin, jeeee! Sama kuvio myös toiselta puolelta sekä 1 että 2. Alla kuvio.

Kiitos taas mielettömän kivoista treeneistä joista ei puuttunut ääntä eikä naurua! :)

Ronja kenokaula

2010-05-02T23:23:00.004+03:00

Pakko laittaa tähän Ronjasta kuva, miten se pystyykin taivuttamaan niskansa miltei kaksinkerroin, ihan käsittämätöntä! Kuvan on ottanut Miika Kainulainen Empun kameralla.

Pallerot

2010-05-02T16:56:00.006+03:00

Kuva Nuutuksen (Paula Horne)

Viisi pientä palleroa syntyi 1.5. 4 poikaa ja 1 tyttö, kaikki ruskeita, parilla valkoinen rinta ja vatsa, muilla pienet valkoiset merkit. Mikku-äippä hoiti homman kuulemma hienosti ja voi hyvin kuten myös pennut. Onnittelemme Mikkua lapsineen ja ihmisineen! Iskäkin voi myös hyvin!

Linkki pentujen sivuille Nuutuksen

Remusta on tänään tullut ISUKKI!

2010-05-01T22:42:00.002+03:00

Mikku on synnyttänyt ensimmäisen pentunsa, ruskea väriltään jolla valkoinen rinta. Sukupuolesta ei vielä tietoa.. Lisäinfoa tulee, kunhan kaikki muutkin pentuset on nähneet päivän tai siis illanvalon.. :) Ihkua! Kuviakin varmaan on jossain vaiheessa tulossa.

Remun agiliidon kevään päätöskisat

2010-04-29T10:51:00.004+03:00

Eilen oli Remun agiharkkojen talvi-kevätkauden päättäjäiset ja koutsimme teki pikkukisaradan. Ensin saimme harjoitella rataa pätkissä ja sitten verenmaku suussa kisaamaan.. :)
Ekaksi aloitettiin 1-4 esteistä, aita, pituus, aita ja putki numeron puoleisesta päästä sisään. Remuhan ei malttanut millään odotella, vaan syöksyi ihan omatoimisesti hyppimään radalla aitoja ja sinkoilemaan putkiin ja hyppimään Empun syliin yms yms.. Ja eikun koira takaisin ensimmäisen esteen taakse ja taas uusi yritys _ Remu meni kaksi ekaa estettä kivasti ja kolmannen jätti väliin ja siitä putkeen väärästä päästä. Annina pyysi kokeilemaan ohjausta vasemmalta puolelta, josko se sitten auttaisi, mutta putki veti koiraa niin hemmetisti luokseen, että se olikin taas siellä väärällä putken suulla. Seuraavalla kerralla sain koiran istumaan lähdön taakse ihan suorassa linjassa, en edes ehtinyt lähteä liikkeelle, kun se hyppäsi kaikki esteet hienosti pudottaen kyllä viimeisen riman ja sinkosi putkeen, mutta löi jarrut putken suulla kiinni. Huoh.. Ajattelin jo tuossa vaiheessa, että ei taaskaan ole meidän päivä, mutta sitten lähetin sen pituuden takaa ja siitä sainkin onnistuneen suorituksen ja sitten koiran vaihto.
Seuraavaksi harjoiteltiin esteet 5-10. Vitoselta kutoselle piti tehdä valssi ja sitten pinkoa taas minkä jaloista kerkesi seuraavalle esteelle _ tämä menikin jo vähän paremmin, sain koiraakin paremmin haltuun kuin lähdössä.
Lopuksi sitten kisasuoritus, Anna otti aikaa, joko Emppu tai Maija kuvasi videolle ja toinen laski virhepisteet. Hylkyhän meille tuli, mutta päästiin lopulta jopa rata loppuun asti suoritettua. Paras meidän aika taisi olla 14 sekuntia, kisan ylivoimainen voittaja pari oli Emppu ja Kola huimalla 11 sekunnin ajalla ja nollaradalla! Wohoo.. Emppu kylläkin omassa blogissaan hyvin kirjoitti, että jokainen meistä voitti oman luokkansa ylivoimaisesti, Maija Nemin kanssa narttujen mediryhmän, me Remun kanssa alottelijoiden ryhmän ja Emppu Kolan kanssa formulakiihdytysajoryhmän.. :) Olipas taas mielettömän kivaa sekä ohjaajalla että koiralla, kunhan muistan ensikerralla ottaa vettäkin koiralle mukaan, kun kieli roikkui melkein maassa asti.. :)
Lopuksi Annina otti Remun haltuunsa ja vei sen radan läpi ja koirahan meni kuin rasvattu, hyvällä ajalla ja nollaradalla, eli tuli heti mieleen, onko ohjaajassa vai koirassa vika.. :))) No kyllähän mä sen tiedän että ohjaajan pitää petrata vielä paljon, ennenkuin saan Remunkin toimimaan samalla lailla kuin se toimii Anninan kanssa..

Ensiviikosta alkaakin sitten kesäkauden treenit, uusia tuulia odotellessa! Kiitos Annina ja Anna viimekaudesta, ilman teitä ei oltaisi päästy tälle tasolle, missä nyt ollaan! :)

Hakuleiri Räyskälässä 23.4.

2010-04-26T22:42:00.004+03:00

Hakuleirin kesto oli kokonaisen viikonlopun, mutta Ronjan kanssa kurvattiin paikalle lauantaipäiväksi. Olipas taas pitkästä aikaa oikeastaan mukava rämpiä metsässä. (Motivaatio ollut hukkanimisessä paikassa jo pidempään, mutta näköjään se vähän pilkisti päätään, kun oikein yritti). Kouluttajana meillä oli Jessica Ristimäki ja erittäin hyvää oppia saatiinkin. Ryhmässämme oli ensin viisi koirakkoa, mutta yksi lähti jo ensimmäisen metsärypistyksen jälkeen, joten toiseen osioon jäi siis neljä koirakkoa sekä ohjaaja, joka myös lopuksi otti omille koirilleen muutaman piston. Ronjalle otettiin vain tuuliharjoituksia, eli nenänavaamista. Ukot umpipiiloihin eri matkan päähän keskilinjasta, jotkut ihan lähelle ja jotkut jopa viiteenkymmeneen metriin. Lähdin kävelemään koiran (hihnassa) kanssa viistosti kohti ukkoa ja kun Ronja sai hajun maalimiehestä, sen kyllä huomasi, nosti pään korkealle ilmaan, antoi pari haukkuilmaisua ja häntä alkoi heilumaan, niin kehuin koiraa ja joko lähetin sen siltä seisomalta suoraan maalimiehelle tai sitten otimme muutamia askeleita taaksepäin ja lähetin koiran tai vaihtoehtoisesti palasimme keskilinjalle ja lähetin sen sieltä ukolle. Pointti oli, että lähetys tapahtuu rivakasti, enkä jää ihmettelemään, muuten katoaa mielenkiinto koiralta. No kerran niin tapahtui ja Ronja lähti juoksemaan ihan omia polkuja, teki kunnon kunniakierroksen, eikä tullut vaikka huusin sitä, no lopulta tuli ja sain lähetyksenkin onnistumaan. Siihenkään en kiinnitä huomiota, kun mennään yhdessä maalimiestä kohti, jos Ronja haistelee maata, kävellään vaan eteenpäin, mutta jos jää paikoilleen haistelemaan, niin sitten pieni nykäisy ja matka jatkuu.. Saatiin lopulta oikein onnistuneet treenit.

Remu oli Ejalla ja Pepellä hoidossa koko viikonlopun, sillä oli ollut kivaa, kun olivat käyneet maalla ja se oli saanut juosta vapaana ja järsiä keppejä mielettömiä määriä. Ei ollut nukkunut sängyssä vaikka olisi saanut ihan luvan kanssa mennä sänkyyn. Perheen marsukin oli ihan ihgu, mutta siihen Remu ei saanut tehdä kovin läheistä tuttavuutta, hyvä niin.. :) Voi sitä iloa, kun Ronjan kanssa sunnuntaina käytiin herra hakemassa kotiin. Kyllä se koiramamma taisi olla vähän ihgumpi, kuin tämä ihmismamma sitten loppupeleissä.. Hmmm..

P.S. Tänään (ma) kävin ostamassa isselle Panasonicin videokameran, nyt alkaa opettelu ja sitten pääseekin kuvailemaan agiliitoja yms..

Ensimmäiset viralliset agikisat Lohjalla

2010-04-17T19:11:00.003+03:00

Tänään korkattiin ensimmäiset kisat Lohjalla Aurlahden kentällä. Yhdeksältä oli ensimmäisen radan (agility) rataantutustuminen ja koska meitä oli paljon koirakoita, jaettiin tutustuminen kahteen osaan. Ensin tuomari piti meille "puhuttelun" ja siitä ensimmäinen ryhmä pääsi rataan tutustumaan. Seuraavaksi oli sitten meidän jälkimmäisten vuoro. Kenttä oli toooosi märkä ja mitä enemmän radalla porukkaa juoksi, sen mutaisemmaksi ja liukkaammaksi se kävi. Yksi kaatuminen nähtiin, mutta muuten taisi moni selvitä pelkillä lipsahduksilla ja säikähdyksillä.

Agiradan ihanneaika oli 49s ja meillä aikaa kului 55,36. Viisi virhepistettä tuli radalta, kun meidän kepit on vielä vähän hakusessa, niin siinähän se virhe sitten tuli kuten uumoilinkin. Olin toooodeeella tyytyväinen, koska en kaatunut, saatiin rata suoritettua loppuun, Ronja ei käynyt tutustumassa ratahenkilöihin ja kuunteli mua, kepitkin meni vaikkakin hitaasti.. Sijoituttiin 21/53.

Hyppyradan ihanneaika oli 47s ja meillä kului siihen aikaa 53,06. Tämä rata tuntui helpolta ja lopulta sitä se olikin, saatiin kymmenen virhepistettä, yllätys yllätys, kepeiltä, mutta rata saatiin kunnialla loppuun ja sijoitus oli 22.

Nunolle ja Ullalle Onnittelut täältäkin vielä hienosta hyppyradan nollatuloksesta ja ykkösijasta! ;)

Videota tulossa myöhemmin.

Rally-alo-kisat Porvoossa

2010-04-12T22:23:00.002+03:00

Ronjan toiset rally-toko alokasluokan kisat korkattiin Porvoossa 11.4.2010. Ihme kyllä en jännittänyt kotona, enkä vielä matkallakaan juurikaan, mutta itse kisapaikalla iski paniikki. Saimme silti hienot pisteet 91/100.Tälläkertaa emme sijoittuneet, mutta oltiin kuudesta perroista toiseksi parhaita! :) Seitsemälläkymmenellä pisteellä olisi päässyt luokan läpi, joten olen enemmän kuin tyytyväinen meidän suoritukseen. Tämä on ihan meidän laji, kun ei tarvitse viilata sitä pilkkua ja saa höpöttää koiralle kokoajan. Sitten luovutan koiran ohjaamisen Anninalle, kun siirrymme avo luokkaan, koska jännitän sitä irti seuraamista sen verran paljon.. :) Kyllä mulla on aika suloinen musta otus. Rainer tuli katsomaan meidän suorituksen ja nappasi koirat mukaansa, kun asuvat hallilta kilometrin päässä. Palkintojenjaon jälkeen kurvasin Doralandiaan kylään, jossa on aina niiin hyvä palvelu, oli ihanaa savustettua lohta pöydässä ja pullat leivottu! Nam.. :)

tämä ei nyt suostu lataamaan viideota, mutta yritetään myöhemmin uudelleen..

Remusta tulee iskä!

2010-03-29T22:54:00.002+03:00

Remun morsian Mikku (Hermans Miguela) kävi tänään ultrassa ja mahassa oli näkynyt viisi pienokaista, eli vapun tienoilla Remusta tulee iskä ja Ronjasta taas mummi! Täällä nyt odotellaan sitten pentu-uutisia, sekä kuvia.. :)

Remu uudessa (ei vielä ihan valmiissa) lookissa

2010-03-22T00:26:00.005+02:00

Remulla tunnetusti pitää olla aina jokin kainaloinen, tässä apinakapina leukalämmittimenä..

väsynyt kaljumiäs

Ja pitihän Ronjankin päästä kuvaan.. Rouva röhnöttää ..

Remun näytelmät Tre Kv 21.03.2010

2010-03-22T00:06:00.007+02:00

Sunnuntai aamulla lähdettiin puoli kahdeksan kohti Tamperetta ja matkalta noukittiin Raimo mukaan esittämään Remu. Tuomarina näytelmissä oli saksalainen Horst Kliebenstein. Arvosteluksi tuli EH seuraavin kommentein;
Hyvä koko. Saisi olla himan vahvempi. Erittäin hyvä karva. Pää voisi olla hieman pidempi. Korkealle kiinnittyneet korvat. Tasapurenta. Kuiva kaula. Ylälinja kunnossa. Rintakehä voisi olla syvempi. Takaosassa hyvä potku. Etuliikkeissä kyynärpäät hieman ulkonevat.

Arvostelu oli ok ja olin siihen tyytyväinen. Pohdin vielä yhtä näyttelyä, mutta myös karvojen leikkuuta ja karvat meni näyttelyn edelle. Ehtiihän tuo vielä näytelmissä juosta.

Alla kaksi kuvaa lainattu Mari/Kennel Vivaracho, loput omia.

Remu the portugeesilook.. kjäh kjäh..

Ronjan ekat mölliagit korkattu!

2010-03-13T20:10:00.004+02:00

Tänä aamuna suunnattiin kohti Lohjan Kirkniemeä ja siellä meitä odotti ihka ensimmäiset mölliagilitykisat. Jännitti niin pirusti, että tuli koukattua parikymmentä kilometrin ylimääräinen lenkki, kun liittymät meni hups vaan ohi.. :) Loppujen lopuksi päästiin perille ja käytiin ilmoittamassa meidät kisoihin. Ensin tehtiin Karon ja Jackin kanssa alkulenkki, johon Remukin pääsi osallistumaan, muuten herra istuskeli autossa, mutta ollen kumminkin "mukana", eikä tarvinnut jäädä yksin kotiin. Koirat takaisin autoon ja katsomaan minien rataantutustumista ja ekoja suorituksia. Jännitys välillä kohosi huippuunsa ja sitten taas laski mukavasti. Käytiin hakemassa koirat hallille ja lämmiteltiin niitä esteillä ja liikuttamalla. Sitten koirat seinään kiinni ja alkoi meidän rataantutustuminen (oli siinä meditkin välissä). Rata tuntui suht.helpolta, mutta oli siinä pari kohtaa, mitä piti miettiä miten kannattais ohjata, no omat ohjaustekniikat taas unohtui ensimmäistä valssia lukuunottamatta ihan täysin. Radan jälkeen sai ottaa uusintaradan, jota ei otettu mukaan tuloksiin ja se menikin sitten huonommin kuin eka, onneksi. Saatiin viisi virhepistettä, kun Ronja kävi tutustumassa ratatätiin, joka taisi olla ratasihteeri ja kun tuli takaisin niin jäi pyörimään mun eteen vaikka putkeen kävi käsky. Video kertoo loput.

Ronja on sittenkin ISOkokoinen

2010-03-09T20:20:00.004+02:00

Käytiin Purinalla hakemassa kisakirjat ja mittauttamassa koirat. Mittauksen suoritti tuomari ja Ronja väänteli ja käänteli ensin itseään, mutta taikanamit teki tehtävänsä ja R seisoi loppupeleissä kunnolla ja suorassa. Säkäkorkeudesksi tuomari sai 47 cm, olen aina kuvitellut Ronjan olevan 45 cm, joten onhan tuo sitten iso nartuksi. Onhan sen painokin 18-20 kg:n välillä. Olis kiva päästä mittaamaan virallisesti Remukin, en usko että noilla olisi vaan 3 cm korkeuseroa. Päätelmäni on ollut että Remu olisi 50 cm:n paikkeilla.

Rally-tokon video

2010-03-08T17:53:00.004+02:00

Empun kuvaamaa videota rally-toko kisoista. Ei paljoa meikältä hymyä irronnut, vaikka hauskaa piti olla molemmilla, no Ronja sentään heilutti iloisesti häntää.. :)

Lenkillä Awan ja Raimon kanssa

2010-03-05T22:30:00.004+02:00

Raimo tuli Porvoon Awan kanssa kyläilemään ja käytiin pikku lenkillä koirien kanssa. Kuvasta näykyy hyvin Ronjan uusi kesätukka.. Video on Raimon kuvaamaa..

Ronja, Rally-toko alo-kisa Espoon Agi-mesta

2010-02-28T16:59:00.003+02:00

Tänään olen joutunut jännittämään oikein urakalla, vihdoin viimein koitti aamu, jolloin meidän ensimmäinen Rally-toko kisa käynnistyy.. Tump tump jysk jysk, sanoi sydän, kisa iskoutui aamulenkillä kunnolla takaraivoon. (Se todennäköisesti vaikutti myös Remuun joka ei juurikaan syönyt, olis ollu kyllä ihan hyvä että olis syönyt, kun sillä on astutusurakka meneillään..) Aamulla heräsin minuuttia vaille viisi ja eihän siitä nukkumisesta enää mitään tullut, joten kampesin itseni soffalle katsomaan jääkiekkoa (Suomi voitti ja sai pronssia, jee) ja kun Remu oli haettu, niin istuin koneella vielä tunnin ennen lähtöä. Pakkasin Ronjalle mukaan sen rokotuspaperit, vesikupin ja lihapullia ja sitten suunnistettiin Espoon Agi-mestaan, joka löytyi Juvanmalmilta. Matkaan meni alle parikymmentä minuuttia ja ehdin aiheuttaa itselleni sellaisen jännitystilan, ettei siihen moni pysty.. Emppu tuli onneksi samaan aikaan ja päästiin sisälle halliin ja ilmoittautumaan. Pakko oli käydä vielä pikkulenkillä ja sitten loppuhiomista sekä rataantutustumista. Pahin pelkoni oli että yksi liike on istuminen ja koiran kiertäminen ja sehän sieltä tuli. Alusta oli karheaa ruohomattoa, jossa ilmeisesti oli paljon hajuja, koska suurimmalla osalla koirista nenä osui parissa kohdassa ja myös jäi sinne maahan.. Yllättävää mutta Ronja ei tainnut haistella kuin yhdessä kohdassa ja sain sen aika hyvin mukaan. Suorituskylttejä oli 20 + lähtö ja maali ja neljä virhettä saatiin ja kolme virheistä oli mun, eli kiristin hihnaa ja yhdessä oli puutteellinen yhteistyö. 100 pistettä on maksimi ja 70 pistettä minimi eli näillä pisteillä saa hyväksytyn suorituksen. Meidän pisteet oli siis 96! Mukana olivat Emppu ja Kola, Annina, Kauko, Joku ja Nero, sekä Johanna ja Minni. Johanna ja Minni voittivat koko kisan saaden 97 pistettä voittaen meidät hienosti yhdellä pisteellä, hyvä J&M! Onnea myös Empulle ja Anninalle, kaikki perrot saivat hyväksytyn tuloksen. Kolme parasta palkittiin ja nyt on pakko tuulettaa, me oltiin TOISIA! Hyvä Ronja!!! Tälläkertaa Ronja ei jännittänyt vaikka itse jännitin, voidaan siis jatkaa Rally-tokoilua ja jopa kisailuakin, mahdollisesti! =) Empun kuvaamaa ja omistamaa viideota on vielä luvassa.. :)

Remu ja Mikku

2010-02-28T16:41:00.003+02:00

Perjantaina Remu kävi tutustumassa Mikkuun eli Herman´s Miguelaan ja rakastui oitis, Mikku näytti Remulle vihreää valoa ja taisi Paulakin ihastua Remuun aikanopeasti. :) Sovimme, että Paula käy hakemassa Remun sunnuntaiaamuna (eli tänään) ja täytimme astutussopimuksen. Remu lähti Paulan ja Tainan matkaan muina miehinä.. (Vähän kyllä riipaisi, kun ei toinen edes katsonut perään)! Mikkulle oli jo toinen uros katsottuna, mutta asiat ei aina mene suunnitelmien mukaan, joten Remu astui remmiin hyvinkin nopeasti, sain torstaina puhelun, että mahdollisesti Remu voisi olla Mikkun tulevien pentujen isä.
Sain viestiä aamulla, että pari oli toisensa hyväksynyt ja ensikertalaisella uroksella oli mennyt astutus oikein hyvin. :) Kyllä täällä ollaan nyt rinta rottingilla!

Ronja on pikkasen ollut ihmeissään, että mihinkäs se poika nyt onkaan kadonnut, napanuorakin taisi sitten viimein katketa. No Ronja oli perjantaina mukana hyväksymässä Remun valintaa, ja näytti Ronjankin Mikkun hyväksyvän, no se taitaa hyväksyä kaikki juoksuiset nartut, sen verran äijä tuo Ronja on.. :)

Tässä linkki Nuutuksen sivuille!

Voihan rakkaus! <3

Jos kaikki menee hyvin ja Mikkun masse täyttyy pennuista, niin niiden odotettu laskettu aika on viikoilla 17-18 (Vappulapset olis ihania)

Eilisen agiliidon viideota

2010-02-25T21:12:00.004+02:00

Empun (E.Kainulainen) kuvaamaa ja omistavaa viideota meidän eilisistä agilitytreeneistä.. =)

Remun agiliito ja pesu

2010-02-24T22:52:00.002+02:00

Tänään tehtiin kunnon alkulämmittelyt Empun, Kolan ja Nokin kanssa ennen agitreenejä. Treffattiin Jakomäessä 19.10 ja takaisin autoilla oltiin 19.50. Hakkilassa oltiin sitten kahdeksalta ja tehtiin vielä puolen tunnin hihnalenkki, eli voidaan kerrankin olla ylpeitä kunnon alkulämmittelyistä! No pakkastakin oli vissiin -16 astetta.. Hyrr..

Meitä ei tänään ollutkaan muita, kuin edellä mainitut ja vetäjänä Anna.

Meillä olikin jo kunnon rata tänään, aita, aita, vinottain aita ja lopuksi putki kaarella ja vielä aita. Kahden ensimmäisen aidan jälkeen tuo vinottain aita ja putki olivat kummallakin puolella. Piirros olisi helpompi hahmottaa, mutta menköön näin. Ensin otettiin Remun kanssa aita, vino aita ja putki, sitten lisättiin loppu aita ja vielä lisättiin ensimmäinenkin aita mukaan.
Remulla taisi loksahtaa asioita kohdilleen, koska se oli oikeesti jopa hyvä.. No mun täytyy vaan parantaa omaa ohjausta ja vauhtia, niin saadaan Remustakin vielä agitykki. Sillä riittää vauhtiä ihan hirmusesti, en pysy sen perässä millään. Mutta ehkä se joku päivä oppii kuuntelemaan mua, eikä höösää omiaan.. Pitihän sen käydä välissä parissa putkessa ja aalla ja hyppiä pari aitaa omin päin ennenkuin päästiin taaas takaiin rataa tekemään.. Hih.. Opeteltavia asioita, odottaminen aidan takana, se varastaa tosi helposti, josta on päästävä eroon (eikä helpota yhtään, että annoin sen varastaaa) :)

Kotiin tultaessa katsoin koiraani ja päätin, että nyt on mentävä suihkuun. Sen parta ja tassut oli suorastaan MUSTAT. Suihkutettuani tassut lattialle valui oikeasti mustan sinistä vettä, agikentän hiekka on hiukkasen likaista.. No en olekaan pessyt Remua kuin vissiin kerran tänä talvena ja silloinkaan en tainnut koko koiraa pestä. Herraa on hauska seurata kun sen päästää suihkusta, niin se hinaa itseään pitkin mattoja kuivatakseen itsensä.. Se jatkoi sitä melkein puoli tuntia.. No rauhoittui lopulta, alkoi isännältä melkein pinna palaa, kun eläin meni peppu pystyssä telkkarin edessä.. Urheilu kun on meidän isännälle se kaikista tärkein juttu.. :) No nyt on hyvä mieli, oli hyvät alkulämmittelyt, mielettömän kivat treenit (KIITOS ANNA!) ja nyt on vielä puhdas koira!

Ronjan pissatulehdus

2010-02-23T22:22:00.004+02:00

Sunnuntaina jo vähän uumoilin että rouvalla taitaa olla pissatulehdus, kun kauhealla kiireellä piti päästä metsälenkin jälkeen vielä uudestaan pissalle. No eilen se unohtui, kun ei oireillut mitenkään asian tiimoilta. Agilityssä tietysti joutui istumaan paljon kylmässä maassa, vaikka oli mulla sille alusta missä olis voinut myös istua, mutta ei kun ei..
Tänä aamuna sitten Ronja pissasi ihan kokoajan ja sitten älysin katsoa pissakohtaa (nyt voi sanoa, että onneksi on lunta) ja huomasin että sehän on veristä. Ronjahan on aina merkkaillut tosi paljon, mutta tämän aamuinen oli jo ihan eriluokkaa.. No soitto R:lle joka tuli käymään, otti näytteen, lääkitsi, vei koirat ulos ja teki vielä LUMITÖITÄKIN! Ihan huippua! Kiitos tästä kaikesta. Nyt meillä on sitten antibioottikuuri päällä monen monta päivää, mutta onneksi rouva syö pillerit helposti. :)

Huspois paha pissatulehdus!

Jakomäessä koiralenkkeilyä

2010-02-13T16:28:00.004+02:00

Tänään klo 13 alkoi Jakomäen metsä täyttyä vesikoirista.Paikalle oli 15 perroa ja 1 portugeesipentunen Siiri. Yritän kaivella muistilokeroistani kaikkien nimet; Ronja, Remu, Kola, Noki, Nero, Neva, Saaga, Mila, Robin, Elvis, Pepe, Pinta, Pablo, Kiia ja Aatu. Eli yhteensä 16 vesiäistä juoksi pitkin Jakomäen metsän polkuja ohitellen hidastelevia ihmisiään. Pientä kontaktia lukuunottamatta reissu sujui todella hienosti, no pieniä murraamisia urosten kesken ei lasketa. Remu rakastui ensin Siiriin, joka oli ehtinyt taas kasvaa ihan hurjasti, sitten kohteeksi otettiin puolivuotias Pepe ja sitä sitten astuttiin ja painettiin lumeen pienen örinän kanssa.. Huoh.. No en ollut ainoa joka joutui omaansa paimentamaan.. Emppu joutui Kolaa ojentamaan, kun herra otti ja rakastui ihanaan Saaga-neitiin. ;)

Tässä linkki Janne Lehtisen ottamiin kuviin..
klik

Metsäilyä

2010-01-30T15:04:00.008+02:00

Tänään (lauantai, kuvien lisäys sunnuntai) suunnattiin aamulla klo 9.30 kohti Husön metsiä, jossa meitä odotti Aatu ihmisensä kera. Aluksi oli tarkoitus mennä jäälle, mutta kun lunta oli polviin asti, niin päätettiin kumminkin mennä metsän puolelle. Siellä on helpompi tarpoa kumminkin, koirat tekivät polkua edellemme ja tarvoimme vähän alle tunnin verran siellä. Koirat olikin täynnä lumipaakkuja ja kotiin päästyämme koirat pääsivät sulamaan vessaan, koska siellä on lattialämmitys. Kotona ehdin olla pari tuntia ja sitten uusi kierros, tällä kertaa auton nokka suunnattiin kohti Ojankoa, Vantaan Hakunilaan, jonne kokoontui 12 ja puoli koiraa. Se olikin varsinainen sukukokous, kun Miisan pennut kokoontuivat (oliko peräti kaikki paikalla) ja sitten oli Dora-sisko Awa-ottosiskon kera, Nata, Kola, Rubi, Fami, Ronja ja Remu. Ja ne Miisan pennut Noki, Zili, Cara, Sessan ja pikku-Miisa. Miisa ei päässyt tälläkertaa mukaan. Fami on siis se puolikas, 9-viikkoinen syötävän suloinen kakara, awwwww.. Mustia koiria olikin valtaosa, ei niitä kaikkia pystynyt erottamaan millään toisistaan.. :) Kiitos kaikille mukanaolleille kivasta tapaamisesta, otetaan taas uusiksi joskus jossakin päin..

Kaksi ensimmäistä kuvaa Anette Kavaleffin käsialaa ja loput Empun tuotantoa. Kiitos kuvien lainasta..

Sannan uusin tulokas Fami, ihku.

Fami ja Sessan tekevät tuttavuutta, Fami on Sessanin täti.. :)

Tää on niiin Ronjaa, mutta kuvassa silti Rubi.. tota niskan taivutusta ei kovin moni tee..

Seuraa johtajaa!

Ronja yrittää ohituskaistaa..

Äiti ja tytär eli Ronja ja Dora

Lumituiskun läpi Romppe painelee..

Remu ja Zili, setämiäs ja veljentytär..

Mää osaan kumartaa arvon leideille.. (hitsin paakut)

Rubi, Kola (joka rakastui Rubsukkaan), Zili? ja Remu takana.

Otto-veljekset Kola ja Remu

Kola on kyllä mainio dumbo-korvineen. Tykkään..

Otto-sisko Awa, ihku.

Lentävä Cara.. <3>

Pikku-Ronja eikun Sessan.. <3>

Pakkaspukeutumista

2010-01-27T12:50:00.007+02:00

Eilen illalla mittari näytti -22 astetta pakkasta ja sehän on jo kyllä kipuraja lähteä koirien kanssa ulos. Pukeutumiskysymyshän se on ja itselläni onkin kunnon talvivermeet kommandopipoa myöten, mutta koirilla tuppaa tassut jäätymään, vaikka muuten pärjäisivätkin. No edellisissä viesteissä on tossukoista tarinaa ja nyt olikin aika testata ne ensimmäistä kertaa. Ensin lähdin Ronjan kanssa ulos, puin sille kengät jalkaan ja itsekudotun villapaidan päälle ja eikun menoksi pakkaseen. Rouvahan oli aivan innoissaan, se juoksi kuin gaselli pitkin Suutarilan teitä ja oli onnesta soikeena, kun tassut ei palelleet ollenkaan. Olisi varmaan tehnyt pidemmänkin lenkin, mutta mamma ilkeesti vei korttelikierron jälkeen takaisin kotiin, kun Remu jo odotteli ulospääsyä. Sama homma Remulle ja samat kuteet niskaan. Oli hauska katsoa sisällä Remun touhua tossut jaloissa, kun ei pystynyt kävelemään ollenkaan ja ajattelinkin mitähän tästäkin tulee, mutta ulospäästyään ei tossut enää haitanneet ollenkaan. Tullessamme takaisin kotiin, tulivat naapurit samaanaikaan autolla pihaan ja sanoivat että näkyypä nilkoissa olevat heijastimet todella hyvin. Eli tossut on todella käytännölliset hyvien heijastimienkin ansiosta! Nyt ne on testattu ja hyviksi todettu.

Testausta

2010-01-12T22:15:00.004+02:00

Pakko kokeilla sama video tekstin kera..

Ronjan uudet tossukat

2010-01-12T18:32:00.006+02:00

Kiitos Maarit tossukoista, ne on todella upeat, heijastimet ja kaikki, vau! Tossut oli juuri sopivan kokoiset.

Ronja nostelee tassujaan ihmeissään, vaikka on tuo aiemminkin käyttänyt tossuja. Ankkakävelyä..

Lisää kuvia Jakomäestä

2010-01-09T23:19:00.019+02:00

Jatkoa siis tämän päiväiselle Jakomäki reissulle, kaikki allaolevat kuvat Annan käsialaa..

Ronja

Sama täti

Pystykorva Remu

Nokin kanssa allekirjoittanut itse

Neva kaunokainen

Nero tulossa..

Nero loikkaamassa.. :)

Nero

Ottoveljekset

juoksukilpailu

Kolan ilme korvineen on aivan loistava <3

Pystykorvainen espanjanvesikoira

ja sama rotu luppakorvaisena

Siiri neitokainen

Jakomäki koirakavereiden kanssa

2010-01-09T17:38:00.027+02:00

Tänään oltiin Jakomäen metsissä kirmailemassa, suurin osa koirista olikin tälläkertaa mustia; Ronja, Noki, Neva, Nero ja Siiri ja ruskuiaset Remu ja Kola kera omistajien, sekä Empun pikkuveljen. Ilma oli hieno, aurinko paistoi ja pakkanen paukkui, mutta kun pukeutui kunnolla, niin ei se haitannut. Koirilla vähän tassut loppumatkasta paleli, mutta kun pysyttiin liikkeessä, niin päästiin kaikki ehjinä perille. Kaikki allaolevat kuvat Empun käsialaa.

Ronja tarkkailee

Ronja

ja sama typykkä takaapäin

"Sukulaiset" Ottoäippä Ronja, ottopoika Kola ja pojanpoika Noki

Ronjan ihku nenä (ainakin oletan tämän olevan Ronja)

Remun nenä

joukko koiria ihmisineen

mummi ja Noki

Remun syöksy

Kola ja Noki

jono koiria

veljekset kuin ilvekset

Siiri pikkarainen

setämies Remu ja veljenpoika Noki

täh sanoo Remu

riekkuminen seis, poliisi kutsuttu paikalle..

epämääräinen kasa koiria

jono

Koiravieraita

2010-01-06T08:15:00.006+02:00

Eilen Emppu kävin Kolan ja Nokin kanssa kokoustelemassa meillä ja vähän jännitti, miten Remu ottaa koiravieraat vastaan, kun sille tuntuu oman kodin reviiri olevan todella tärkeä. Ovella tottakai haukuttiin kunnolla, mutta sitten kun Emppu koirineen oli sisällä, niin hännät heiluivat ja Remukin rentoutui. Kun isäntäkin vielä poistui kauppaan, niin koko lauma rentoutui ja me päästiin Empun kanssa tekemään "töitä". Noki nukkui Empun jaloissa tietokonepöydän alla, Kola tuolin vieressä ja Remu siitä metrin päässä ja Ronja pötkötteli soffalla. Että näin tälläkertaa. Eli Kola ja tottakai Nokikin on tervetulleita hoitoon kun tarve sitä vaatii. :)

Ronjan eka agility"kisa"

2010-01-04T21:48:00.007+02:00

Tänään oli ekat treenit joulutauon jälkeen.. Pakkasta oli rapeat 10 astetta.
Harjoiteltiin keinua ekan kerran oikealla keinulla. Keinun alla oli pöytä ja penkki ja vielä välissä tyynyt, ettei keinu kolise. Ronja tepasteli sitä edestakaisin ilman että ehdin edes viljellä keinua juustolla. No muutaman kerran edestakaisin ja päätyyn vielä pysy-käsky ja sitten jätettiin keinu hautumaan mielen sopukoihin.
Sitten muistuteltiin puomia ja pysy-käskyä mieliin. Ronja on alkanut vähän jopa hidastaa puomin lopussa ja saan sen kivasti jo pysähtymään, nyt täytyy vaan vielä harjoitella sitä että se jää odottamaan vaikka itse liikunkin poispäin. Luottavaisin mielin tämäkin mennnään..
Sitten siirryttiin Susannan luokse harjoittelemaan rataa.. Kuva yllä.. Onneton piirustukseni kisaradasta, toivottavasti siitä saa jotain selkoa.. :)

Ronjan ja Remun uusi vuosi

2010-01-01T22:31:00.003+02:00

Vaihtui pelottomasti ikkunasta raketteja katsellen. Eipä nuo näyttäneet olevan moksiskaan räiskeestä, vaikka käytiin hiukka ennen kuutta vikalla pissalenkillä. Isäntäväki lähti puolilta öin ulos katselemaan raketteja ja kotiutuivatkin vasta viiden jälkeen naapureiden napattua meidät extempore kotiinsa. Rekut pääsivät aamun ekalle ulkoilureissulle siis viiden aikaan aamulla ja saivat riekkua koko matkan irti, kun isäntä ei viitsinyt hihnojakaan ottaa mukaan. Hienoa omistaa paukkuarattomat koirat!

Onnellista kuluvaa vuotta 2010!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010!

2009-12-19T17:08:00.004+02:00

Perhe Tykkyläinen toivottaa kaikille sivuilla kävijöille hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2010!

Pomppa

2009-12-15T17:54:00.003+02:00

Kävin sunnuntaina koiramessuilla ja ihastelin siellä Pomppamyyntikojun takkeja. En uskaltanut tehdä kauppoja, kun ei ollut koira mukana, enkä pystynyt sovittamaan. Sovittiin myyjän kanssa että hän ottaa minuun yhteyttä ja menen Malmille Pompan varastolle, otan koirat mukaan ja sovitan takkia. No Remu sai pomppansa, eikä Ronja tietenkään voinut jäädä pekkaapahemmpaksi ja niinhän mamma sitten osti Ronjallekin oman pomppansa. Remu sai rusean ja Ronja tietty punaisen. Kukkaro huutaa armoa, mutta nyt on näillä pirun pakkasilla koirilla ainakin lämmin.

Remu ja lankakerä

2009-12-15T17:44:00.002+02:00

Aamulla heitin Pasin töihin, ja kävin samalla matkalla kaupassa, eli pois olin max. tunnin.. Mitäpäs meidän herraotus sillävälin olikaan keksinyt. Kerrankin sain sen itseteosta kiinni, kun todistusaineisto oli suorastaan takertunut herran ympärille. Viimeviikolla kun käytiin kaupassa, niin ilmeisesti herra oli varastanut ruokapöydältä pussin missä oli lankakeriä ja ne oli levitelty eteiseen, kahta eri lankaa joista toiset sain kerittyä mutta toisesta langasta jäi möykky, mitä en saanut selviteltyä ja jätin sen olohuoneen pöydälle ja nyt aamulla kun tulin ovesta sisään oli tämä möykkylankakerä kiertyneenä Remuun. Ihmettelenkin kun Ronja ainoastaan oli mua ovella vastassa ja kohta tuli Remukin punaiset hapsulangat mukanaan. Nauratti niin pirusti, mutta yritin pitää pokan naamalla ja olla kommentoimatta mitenkään, Remu oli juuri sen näköinen, että _mämitäänoletehnytlangatvaanloikkasiminuun_ ja häntä heilui iloisesti. No eihän siinä auttanut kuin päästää koira pinteestä. Nyt niitä lankoja ei ainakaan enää saa selvitettyä.. Yrittiköhän se kutoa itselleen villapaitaa? :) Ja nyt selvisi se kumpi meillä touhuaa täällä kun ovat keskenään kotona.. <3

Remun korvalääkäri

2009-12-15T17:39:00.003+02:00

Käytiin eilen Remun korvan takia lekurissa, kun sille kerääntyi oikeaan korvaan kokoajan mustaa likaa ja töhnää. Olen sitä yrittänyt putsailla ja nyhtää karvoja irti, mutta aina sinne kerääntyi likaa. Toinen korva on ihan puhdas. Lekuri rauhoitti Remun ja samalla nyhti syvältä läheltä tärykalvoa karvoja ja likaa. Siellä oli kunnon paakku, joka toivottavasti nyt pysyy poissa. Samalla rapsutti vähän takahampaista keltaista möhnää pois. Kaveri ei olisi millään halunnut heräillä vaikka laitettiin herätyspiikki. Patjalla tuntui kivalta kölliä. No sitten kun herra sieltä nousi, niin hoiperteluahan se oli. Ei käynyt edes iltapissalla vaan könysi itsensä sohvalle, johon peittelin sen viltin alle. Samasta asennosta heräsi aamulla yhä viltti päällään. Voi kyynel, miten suloista. Toivottavasti korva nyt on parempi.

Remun ilta

2009-11-12T09:52:00.006+02:00

Eilen kun tulin töistä kotiin, ehdin piipahtaa siellä parikymmentä minuuttia, kun sitten olikin jo taas lähdettävä. Remulle ruuat matkaan, treeniliivi päälle ja auton nokka kohti Itää ja osoitteena Annan koti. Osallistutaan Ronjan kanssa Rally-toko kurssille ja eilen oli infotilaisuus Annalla. Sain luvan ottaa Remun mukaan, koska sieltä lähdimme suoraan vielä agiliitelemään. Remuhan käyttäytyi ihan koiramaisesti, ei riekkunut, mitä nyt kävi kerjäämässä kaikilta rapsutuksia. Tullessamme Remu joutui pusutulitukseen., kun pieni Neva päätti pusuttaa Remun pöpiksi. Remu oli jo hätää kärsimässä ja teki harhautuskäännöksiä ja yritti päästä tilanteesta pois, mutta Neva vaan hyökkäsi uudelleen kimppun. No eihän siinä Remun auttanut muu kuin ärähtää muutaman kerran matalan murinan säestyksellä, niin pikkuneiti heittäytyi seljuulleen. Ja taas sinkosi siitä uudelleen pusuttelemaan. Yläkerrassa meno vähän rauhoittui, kun Neva kävi sitten puremassa ihmisten jalkoja, käsiä, huulia ja korvia.. Remulle teki tosi hyvää olla ihmisten ympäröimänä ja kun se sai itse käydä hakemassa huomiota, kuka sitä siten antoi tai jätti antamatta, mutta että kenenkään ei sitä tarvinnut kutsua luokse. Se kun ei ole niin vieraiden perään, paitsi sitten muutamien tuttujen, jotka ovatkin asia erikseen.. :)

Agilityssä se kävi vähän sinkomassa omia juoksujaan, ei millään olis malttanut kuunnella mitä piti tehdä, mutta kun mulla meinasi pinna palaa, niin kyllä se sitten tuli mukana ja näytti että kyllä mä osaan, en vaan aina viitsi.. Remu palkkautuu mukavasti sekä namilla että lelulla, lelusta näyttää kyllä saavan sekin spurttivaihteen päälle. Kun vielä saisi nuo omat ohjaukset hallintaan, niin koirakin voisi ehkä pystyä niitä lukemaan paremmin. Eilen tehtiin valssiharjoituksia, takaaleikkausta, pituus, muuri, aita eteenmenoa, sekä puomia. Puomilla Remu ei onneksi kiidä niinkuin Ronja, ja malttaa jopa pysähtyä kontaktille.. Jee, oikein onnistunut ilta.
Kiitos siitä kuuluu Annalle ja Anninalle ja agilitytreenikavereille!

Remu maalaiskoira

2009-11-09T11:46:00.003+02:00

Kävin eilen päivällä mummolla siivoamassa Kalliossa ja jätin Remun autoon siksi aikaa, kun tuo ei viihdy mummon luona ollenkaan. On pentuna säikähtänyt siellä jotain, niin ei pysty olemaan rentona ollenkaan. Ajattelin tehdä lenkin Töölönlahden ympäri Remun kanssa, kun aamupäivällä olin Ronjan kanssa pentutreffeillä eikä Remua huolittu sinne mukaan. Ajoin auton Töölönlahden reunalle ja kuinka ollakaan, Remuhan oli ihan jäykkänä koko matkan eikä pystynyt haistelemaan, eikä sitä kiinnostanut muut koiratkaan ollenkaan saati linnut.. Enhän mä muistanut että tuo meidän otus on senverran ääniherkkä, että junat ja ratikat sai sen ihmettelemään noita kummallisia ääniä niin paljon ettei sitten herra pystynytkään nauttimaan kävelylenkistä ollenkaan. Muutama koiranomistajakin väkisin tuputti omat koirat iholle, eikä se hetkauttanut Remua millään tavalla.. yleensä tuollainen olisi aiheuttanut jonkinlaista kiinnostusta.. :) Voi meidän pientä "maalaiskoiraa". Täytyy myöntää, kun rupesi kuuntelemaan, niin onhan tuolla keskustassa huomattavasti meluisampaa, kuin meidän kotinurkilla Suutarilassa. Ja sitten taisi olla ihmisiäkin liikaa Remun mielenrauhalle, kun jouduimme väistelemään lastenvaunuja ja ohittelemaan hitaasti käveleviä ihmisryhmiä ja tuli fillaristejä ja lenkkeilijöitä joka suunnasta. Eli me ei ainakaan koskaan voida muuttaa keskustaan Remun kanssa asustelemaan, Ronja kun on asustanut ekan elinvuotensa Kalliossa, ei piittaa noista äänistä millään tavalla. Hauska miten nämä yksilöt ovat niin erilaisia. Ja jännintä asiassa on ettei Remu ole paukkuarka ollenkaan ainoastaan ääniherkkä yksilö.

Pentutreffeillä

2009-11-09T11:34:00.003+02:00

Käytiin Ronjan kanssa "kuokkimassa" eilen Ronjan lastenlasten treffeillä. Kaikki viisi suloista pentusta oli paikalla, Sessan, Cara, Miisa, Zili, ja Noki, sekä näiden äiti Miisa. Kolme mustaa neitosta olivat niin samannäköisiä, ettei niitä pystynyt näin äkkiseltään tunnistamaan. Noki ja Zili ovat myös väritykseltään hyvin samanlaiset, mutta Noki on huomattavasti siskoaan isompikokoisempi. Ronja viiletti pentujen seassa ylpeän mummon roolissa ja juoksi Miisa-äipän kanssa kilpaa pitkin peltoja. Kolan kanssa otettiin myös muutamat juoksukilpailut, mutta pikku-Noki on vieläkin näkymätön. Ronjalle Noki on täysin ilmaa, sitä ei vaan ole olemassa. No ehkä kun pikkumies kasvaa, niin alkaa sekin saada osaansa mummon kurista.. :) Oli mukava tutustua uusiin koiriin ja heidän omistajiinsa. Toivottavasti tapaamme joskus uudelleenkin.

Kuvia tulossa, kunhan saan ne ensin ulos kamerasta.

aamulenkki metsässä

2009-10-24T10:08:00.003+03:00

Nyt harmittaa, kun unohdin kameran taas kerran kotiin. Käytiin Tuusulan metsissä pyörimässä aamutuimaan ja mukana oli tietysti nämä kolme ja Jassi-portugeesi omistajansa kera. Koirat juoksivat tunnin lenkin aikana varmaan nelinkertaisen matkan, mitä me omistajat hiljakseen käveltiin. Remulla eikä Ronjallakaan ole mitään Sesseä vastaan ulkona, siellä kaikki neljä juoksivat ja törmäilivät ja kisailivat kepeistä ja mitään sanomista ei ollut, mutta täällä sisällä asia on ihan toinen. Kumpikin kyräilee Sesseä ja jos Sesse uskaltautuu olohuoneeseen näiden kahden valtakuntaan, niin alkaa murinakonsertti. Se suorastaan hämmentää Sesseä, jolla virtaa vieläkin riittäisi pikkusisäleikkipainimiseen. Kyllä tuo silti uskaltautuu jopa sohvan lähelle heiluttamaan viattomana häntäänsä, vaikka kaksi sohvalla makoilijaa sille hymyilee ja murisee.. Ei ole helppoa olla nuori portugeesiuros vieraalla maalla. Yö sentään meni yllättävän hyvin, makuuhuoneeseen tietysti Sessellä ei ollut mitään asiaa, mutta tuo sitten vietti yönsä eteisessä patjalla ja kaksi muuta nukkuivat ilmeisesti sohvalla.

Vieraileva tähti

2009-10-23T18:53:00.003+03:00

Tänään kurvasi auto pihaan juuri samalla sekunnilla kuin minä tulin töistä ja auton takakontista loikkasi Sesse-portugeesi ulos. Hihan käteeen ja kassi olalle ja koira jo lähtikin vetämään kohti ulko-ovea, eikä sitä edes kiinnostanut mamman ja papan lähteminen. Luulin että meillä Remu pistää Sessen kuriin ja nuhteeseen, mutta väärä luulo; se olikin rouva-Ronjalainen. Taisi sanoa aika ilkeästi, koska Sesse vietti ajan eteisessä oven luona. Lähdettiin autolla Haltialan pelloille juoksemaan ja koirat viilettikin pitkin mutaisia peltoja. Seistessäni selin metsään päin, niin eikös siellä sitten ollutkin koirakko ja kuulin kun nainen huusi, että sun koirat on täällä.. No koko lauma tietty siellä haukkumassa ja minä kutsumaan nakin voimalla niitä luokseni, Remu ja Ronja tulikin ja kävi Sessekin pari kertaa kääntymässä, mutta kävi uudelleen haukkumassa, mutta lopulta tuli luokse ja sain sen kytkettyä myös. Jännitti pikkisen miten Sesse tulee luokse, mutta tosi hyvin loppupeleissä tuli. Jatkettiin sitten hihalenkkiä teitä pitkin ja mentiin uudelleen toiselle pellolle missä jatkettiin vielä juoksemista. Kutsuin niitä aina vähän väliä luokse ja hyvin tulivatkin kun mukana oli pussillinen nakkeja. Takaluukkuun kolme mutaista koiraa ja sitten kotiin suoraan suihkuun tassu ja masupyykille. Nytkaikki rahottuivat vihdoin kun äsken vielä eteisestä kuului piippausta, "kukaan ei leiki mun kaa".. Meidän äiti-poika on senverran sisäänpäinkääntyneitä, että sisällähän ei muiden kanssa leikitä. piste. Siihen oli siis Sessenkin tyydyttävä.. :) No ei se rauhassa oleminen kauaa kestänytkään.. :)

Esineruutua ja hierontaa

2009-10-18T18:12:00.003+03:00

Yhdentoista aikaan olimme tänään Sipoossa. Tänään vuorossa oli pellolle sekä nurmikolle tehdyt esineruudut. Voih ja oih.. Kuvittelin että tää on ihan helpponakki Ronjalle, joka oikeesti tietää, että ne esineet täytyy sieltä hakea ja tuoda mammalle, mutta mitä tekee Ronja.. Se ensin spurttaa koko alueen läpi muutamaan kertaan lämmitelläkseen (vaikka oli sillä villapamppoo päällä) ja sitten se haahuili yli alueen ja kun sen kutsuin takaisin, niin sitten se näyttikin jo mulle keskaria, että kuule hae itte esinees, mä en taho ja piste. Eka esine mentiin yhdessä hakemaan, se oli sellainen muovinen puolirengas. Ronja seisoi miltei sen päällä, mutta ei ollut huomaavinaankaan sitä. No sain sen ottamaan esineen, sitten juoksemaan takaisin lähetyspaikalle, niin se pirulainen vaan pudottaa esineen ja kun käsken sitä tuomaan sen uudelleen, niin Ronjan mielestä se on lopullisesti kadonnut, eikä millään sitä suostunut enää löytämään.. HUOH.. Pakolla sitten jos ei hyvällä, eli esine noukittiin ehkä noin seitsemän kertaa sieltä maasta mukaan kunnes päästiin lähetyspaikalle luovuttamaan se. Seuraavaa esinettä Ronja ei suostunut lähteä edes haahuilemalla etsimään. Pakko keinot siis taas käyttöön, ettei se pääse kuin koira veräjästä. Ja lopputulos oli, että nyt oltiin alueen toisessa päässä taas yhdessä ja näytin rouvalle että tässä tämä sukka on, mikä piti SINUN käydä hakemassa ja TUOMASSA minulle, mutta ei. No sukka saatiin yhdellä tuonnilla takaisin lähetyspaikkaan ja luovutus ja palkka. Sitten kun kerran rouva ryhtyi kusipääksi, niin otettiin vielä nurmikentän esineet samaan syssyyn. No alue käveltiin uudelleen ja esineet näytettiin otukselle, ensimmäinen meni ok, mutta toinen ei olis kiinnostanut millään, mutta kyllä sekin sitten tuotiin.. Ja tästä lähtien siis joka treeneissä on esineruutua.. :) No loppuun otettiin vielä pienipätkä seuraamista, että saatiin onnistuntut treeni molemmille..
Remun kanssa ollaan tosi vähän otettu esineruutua, joten sillä ei ollut kuin yksi esine, mikä heitettiin ilmaan ja samalla käsky ja koira esineelle ja sitten kehukehukehu ja toive että tois mulle asti. Meidän nouto on vaan ihan hakusessa, joten Remu kyllä otti esineen ja toi sen alueen ulkopuolelle, mutta ei tietenkään mulle. No sain esineen Remulta ja sitten leikittiin sillä ja se sai kantaa sitä hetken aikaa ja olikin aika polleana, katsokaas mikä mulla on.. Siitä sitten koira autoon ja muiden treenauksia seuraamaan.
Lopuksi sitten siirryttiin Heidille ja ensin Remu ja sitten Ronja hierottavaksi. Molemmat otukset on sellaisia venkuilijoita, eikä millään osata rauhoittua ja rentoutua, että vois vaan nauttia hieronnasta, mutta oli ne kyllä jumissakin, joten varattiinkin sitten heti parinviikon päähän uusi aika. Kiitos treeneistä ja hieronnasta Heidi! :)

Saunatontut

2009-10-16T21:04:00.005+03:00

Tässä sitten pari kuvaa saunasta.. Remua vähän jänskätti, kun hyppäsi lauteille, niin tietty alin palli kaatui.. :) Hassu otus..

Nakupellet

2009-10-16T19:33:00.005+03:00

Pöytä. Trimmeri ja terä. Öljyä. Siinä tarpeelliset tarvikkeet, sitten tarvitaan enää kaksi kappaletta vesikoiria. Molemmat otukset katosivat kummasti, kun kaivoin nämä edellämainitut tarvikkeet esille. Ronja oli ensimmäinen uhri. Pään ja etutassujen ajelemisesta jouduttiin keskustelemaan, muuten meni yllättävän leppoisasti ajelu. Remu oli seuraava uhri. Pää meni tälläkertaa todella hienosti (jos näin voi sanoa trimmauksesta yleensäkin), etutassujen ajelu aiheutti myös keskustelua ja jopa murahduksia (mammalta) mutta muuten meni suhteellisen hyvin. Karvaa tuli yllättävän paljon, vaikka viime ajelusta ei olekaan kuin pari kuukautta. Nyt meillä on kaksi ihanaa nahkakoiraa. Käytiin pihalla juuri ja voisin sanoa että Ronjalle kasvoi jonkinmoinen elin otsaan, sen verran otti pannuun kun joutui käyttämään takkia, kun en ole vielä suihkuttanut niitä ja irtokarvat kutittaa. Sauna on lämpiämässä, joten ajattelin ottaa ne sinne mukaan ja suihkuttaa ne saunasta tullessa. :) Saunomisesta ainakin Ronja tykkää.. Katsotaan mitä Remu siitä sanoo..

Remun takki..

Kaksi nakupelleä..

Metsälenkkiä, tottista ja kylpyä..

2009-10-15T21:33:00.003+03:00

Tänään töistä tullessani lähdinkin melkein heti liikkeelle. Suunnistettiin kohti Jakomäen metsää ja siellä treffattiin Emppu, Kola ja Noki. Koirat juoksivat kieli vyön alla ja pysähdyspaikalla oli lätäkkö mikä oli jäätynyt ja kaikki koissut kävivät jäätä rikkomassa, mutta vettä ei ollutkaan, vaan se oli umpijäässä, no saivat paloja irti, jota sitten söivät.. Fiksuja otuksia..
Jakiksesta suunnattiin kohti Myllypuron väestönsuojaa, jossa tottisteltiin. Olipa kiva pitkästä aikaa päästä touhuamaan molempien kanssa. Ronjakin suostui olemaan kiljumatta, kun odotti omaa vuoroaan.
Äskettäin kävi molemmat koirat vielä suihkussa, koska huomenna lähtee molemmilta turkki. Siitä sitten huomenna lisää..

Remu agilityssä

2009-10-14T22:32:00.004+03:00

Remun kanssa on aloitettu agility ja nyt olikohan neljäs vai viides kerta kun oltiin mukana. Remu on oppinut odottamaan esteen takana istumassa, mikä oli minulle ihan superyllätys, kun ennen pomppasi aina makuulta tai istumasta ylös jos minä lähdin liikkeelle. Jee.. Remu on myös seinässä hiljaa, toisin kuin Ronja, joka haukkuu omassa ryhmässään sekä odottaessa, että suorittaessa. Remu palkkaantuu sekä namilla että lelulla, ja yritänkin palkata sitä enimmäkseen lelulla, nyt tietty vielä alussa käytetään paljon namia, kun harjoitellaan yksittäisiä esteitä. Tänään meillä oli vuorossa pituus, sekä A. Aan kiipeää hirmuvauhtia ja sitä joutuu pikkasen hihnalla rauhoittamaan, että pysyy kontaktilla. Pituuden kanssa ei ollut ongelmia ja lopuksi Remu suoriutui jopa kolmen esteen yli, eli ensin aita, sitten pituus ja lopuksi aita. Ok nämä oli kaikki suorassa linjassa, mutta kumminkin. Mamman riemu oli rajaton, kun herra kiisi esteet hienosti yli..

Uusi blogi

2009-10-14T12:56:00.001+03:00

Päätinpä aloittaa ihan uuden blogin, katsotaan saanko tätä päivitettyä yhtään sen enempää kuin vanhaakaan.. :) Täältä löydät Ronjan ja Remun seikkailuista ja tapahtumista.